Eurooppaoikeus

 

Takaisin tenttikysymyksiin

Eurooppaoikeus

Oikeudenalojen perusteet

8.6.2011

1. Valtion EU-oikeuden rikkomiseen perustuvan vahingonkorvausvastuun edellytykset? Mihin muihin EU-oikeuden vaikutustapoihin ja periaatteisiin vahingonkorvausvastuu voidaan liittää?

 

2. EU-tuomioistuimen ja kansallisen tuomioistuimen toimivaltajako ennakkoratkaisumenettelyssä?

 

3. Kerro seuraavista käsitteistä. Vastaa tässä osakysymysjärjestyksessä 1-5.:

 

1. Jaettu toimivalta

2. Tehokkuusperiaate

3. Cassis de Dijon -tapauksen mukaiset pakottavat vaatimukset

4. Valtion harkintamarginaalia koskeva oppi EIS:n tulkinnassa

5. Tavallinen lainsäätämisjärjestys

 

4. Direktiivin välittömän oikeusvaikutuksen kriteerit ja ulottuvuus?

 

5. EU-oikeuden vaatimukset kansallisen prosessinormiston soveltamiselle?

13.4.2011

1. Tarja työskentelee Oy Alko Ab:ssä, joka on Suomen valtion 100%:sti omista yhtiö. Alko kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan ja valvontaan. Alkon toiminta määrätään alkoholilaissa ja -asetuksessa. Alkon toiminta ja yli 4,7 % alkoholia sisältävien juomien vähittäismyynnin yksinmyyntioikeus perustuvat sosiaali- ja terveyspoliittisiin syihin. Alkolla on erityinen velvoite ottaa toiminnassaan huomioon yhteiskunnallisen vastuun eri näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen. Tarja irtisanotaan työstään hänen mielestään syrjivästi tietyn unionin direktiivin vastaisesti. Direktiivi turvaa tasa-arvon toteutumista työsuhteissa. Tarjan mukaan Suomen oikeus on olennaisilta osin direktiivin vastainen.

 

Tarja saapuu luoksesi ja pyytää oikeudellista neuvoa. Anna perusteltu vastauksesi, voiko Tarja vedota tämän tyyppisessä tilanteessa tuomioistuimessa direktiiviin tai johonkin muuhun EU-oikeuden normiin Alkoa vastaan ja jos voi, miten ja millä edellytyksillä. Mitä muita oikeussuojakeinoja unionin oikeus voisi hänelle tarjota? Älä kiinnitä vastauksessasi huomiota Suomen oikeuden tosiasialliseen tilaan vaan oleta, että se on direktiivin vastainen (tapaus on siten näiltäkin osin kuvitteellinen).

 

(yht. 15 pist.) Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua.

 

2. Kerro seuraavista käsitteistä. Vastaa tässä osakysymysjärjestyksessä 1-5.:

 

1. EU:n yksinomainen toimivalta

2. Suhteellisuusperiaate

3. Tietty myyntijärjestely

4. Valtion harkintamarginaalia koskeva oppi EIS:n tulkinnassa

5. Tavallinen lainsäätämisjärjestys

 

(yht. 15 pist.) Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua.

 

 

3. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 267 artiklassa on kysymys niin sanotusta ennakkoratkaisumenettelystä, jossa jäsenvaltioiden tuomioistuimilla on oikeus ja tietyissä tilanteissa myös velvollisuus pyytää EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Tässä käsitellään ennakkoratkaisumenettelyä ja siinä annettua tuomiota kymmenen alakysymykseen avulla. Vastaa niistä kuhunkin tehtävänannon mukaisessa järjestyksessä 1-10. Anna kuhunkin alakohtaan perusteltu ja ytimekäs vastaus.

 

1.) Mitkä ovat ennakkoratkaisumenettelyn keskeiset funktiot?

2.) Mikä on EU-tuomioistuimen toimivalta ennakkoratkaisumenettelyssä?

3.) Onko suomalaisella hovioikeudella velvollisuus EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 267 artiklan nojalla pyytää ennakkoratkaisu?

4.) Missä tilanteissa kaikilla kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta? Mistä tämä johtuu?

5.) Missä tilanteissa ylin kansallinen tuomioistuin voi luopua ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä?

6.) Onko EU-tuomioistuin sidottu antamaansa aikaisempaan ennakkoratkaisuun?

7.) Mikä on ennakkoratkaisun pyytäneen kansallisen tuomioistuimen sidottuisuus suhteessa sen saamaan ennakkoratkaisuun

8.) Miten olisi luonnehdittava EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun yleistä sitovuutta, siis sitovuutta suhteessa muuhun kuin ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen?

9.) Mistä alkaen EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu sitoo ja mikä on sen ajallisten vaikutusten ulottuvuus

10.) Millä tavalla olisi arvioitava ennakkoratkaisun vaikutusta suhteessa jo lainvoimaisiin kansallisiin tuomioistuinratkaisuihin?

23.2.2011

1. Tarja työskentelee Oy Alko Ab:ssä, joka on Suomen valtion 100%:sti omista yhtiö. Alko kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan ja valvontaan. Alkon toiminta määrätään alkoholilaissa ja -asetuksessa. Alkon toiminta ja yli 4,7 % alkoholia sisältävien juomien vähittäismyynnin yksinmyyntioikeus perustuvat sosiaali- ja terveyspoliittisiin syihin. Alkolla on erityinen velvoite ottaa toiminnassaan huomioon yhteiskunnallisen vastuun eri näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen. Tarja irtisanotaan työstään hänen mielestään syrjivästi tietyn unionin direktiivin vastaisesti. Direktiivi turvaa tasa-arvon toteutumista työsuhteissa. Tarjan mukaan Suomen oikeus on olennaisilta osin direktiivin vastainen.

 

Tarja saapuu luoksesi ja pyytää oikeudellista neuvoa. Anna perusteltu vastauksesi, voiko Tarja vedota tämän tyyppisessä tilanteessa tuomioistuimessa direktiiviin tai johonkin muuhun EU-oikeuden normiin Alkoa vastaan ja jos voi, miten ja millä edellytyksillä. Mitä muita oikeussuojakeinoja unionin oikeus voisi hänelle tarjota? Älä kiinnitä vastauksessasi huomiota Suomen oikeuden tosiasialliseen tilaan vaan oleta että se on direktiivin vastainen (tapaus on siten näiltäkin osin kuvitteellinen).

 

(yht. 15 pist.) Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua.

 

2. Kerro seuraavista käsitteistä. Vastaa tässä osakysymysjärjestyksessä 1-5.:

 

1. EU:n yksinomainen toimivalta

2. Suhteellisuusperiaate

3. Tietty myyntijärjestely

4. Valtion harkintamarginaalia koskeva oppi EIS:n tulkinnassa

5. Tavallinen lainsäätämisjärjestys

 

(yht. 15 pist.) Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua.

 

 

3. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 267 artiklassa on kysymys niin sanotusta ennakkoratkaisumenettelystä, jossa jäsenvaltioiden tuomioistuimilla on oikeus ja tietyissä tilanteissa myös velvollisuus pyytää EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Tässä käsitellään ennakkoratkaisumenettelyä ja siinä annettua tuomiota kymmenen alakysymykseen avulla. Vastaa niistä kuhunkin tehtävänannon mukaisessa järjestyksessä 1-10. Anna kuhunkin alakohtaan perusteltu ja ytimekäs vastaus.

 

1.) Mitkä ovat ennakkoratkaisumenettelyn keskeiset funktiot?

2.) Mikä on EU-tuomioistuimen toimivalta ennakkoratkaisumenettelyssä?

3.) Onko suomalaisella hovioikeudella velvollisuus EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 267 artiklan nojalla pyytää ennakkoratkaisu?

4.) Missä tilanteissa kaikilla kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta? Mistä tämä johtuu?

5.) Missä tilanteissa ylin kansallinen tuomioistuin voi luopua ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä?

6.) Onko EU-tuomioistuin sidottu antamaansa aikaisempaan ennakkoratkaisuun?

7.) Mikä on ennakkoratkaisun pyytäneen kansallisen tuomioistuimen sidottuisuus suhteessa sen saamaan ennakkoratkaisuun

8.) Miten olisi luonnehdittava EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun yleistä sitovuutta, siis sitovuutta suhteessa muuhun kuin ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen?

9.) Mistä alkaen EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu sitoo ja mikä on sen ajallisten vaikutusten ulottuvuus

10.) Millä tavalla olisi arvioitava ennakkoratkaisun vaikutusta suhteessa jo lainvoimaisiin kansallisiin tuomioistuinratkaisuihin?

19.1.2011

1. Lue kysymys huolella, ympyröi vain yksi vastaus, joka on mielestäsi lähimpänä totuutta. VASTAA VAIN SUORAAN KYSYMYSPAPERIIN.

 

1.                  Acte clair -käsite liittyy:

a.       EU:n sekundaarioikeuden normikontrolliin

b.      Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuuseen

c.       Ennakkoratkaisumenettelyyn

 

2.                  Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun edellytyksenä on:

a.       Rikottu oikeusnormi antaa oikeuksia yksityisille

b.      Jäsenvaltio ei ole noudattanut EUT:n aiempaa tuomiota

c.       Jäsenvaltio on rikkonut EU-oikeutta tahallisesti tai tuottamuksellisesti

 

3.                  Ennakkoratkaisumenettelyssä EUT:

a.       Ei saa soveltaa kansallista oikeutta

b.      Ei voi kumota EU-normeja

c.       Ei voi todeta jonkin EU-normin omaavan välitöntä oikeusvaikutusta

 

4.                  Suomessa alin tuomioistuin, jonka täytyy kysyä EUT:lta ennakkoratkaisua EU-oikeuden tulkinnasta on:

a.       Hovioikeus

b.      KKO

c.       Markkinatuomioistuin

 

5.                  Ennakkoratkaisumenettelyssä:

a.       EUT tekee lopullisen päätöksen

b.      Kansallinen tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen

c.       Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tekee lopullisen päätöksen

 

6.                  Teleologinen tulkinta tarkoittaa:

a.       Induktiivista päättelyä

b.      Eri kieliversioihin perustuvaa tulkintametodia

c.       Tulkittavien normien tarkoitukseen perustuvaa tulkintaa

 

7.                  Välittömän oikeusvaikutuksen edellytykset ovat:

a.       EU-normin on oltava selvä ja ehdoton

b.      EU-normin tulee olla osoitettu yksityisille

c.       EU-normin tulee kuulua EU:n yksinomaiseen toimivaltaan

 

 

8.                  EU-oikeuden etusija johti:

a.       Grönlannin irtautumiseen EU:sta

b.      Perusoikeuksien kehittymiseen EU:ssa

c.       Etusijaperiaatteen kodifiointiin Lissabonin sopimuksen alkuartikloihin

 

9.                  Seuraava voi rajoittaa kansallisten prosessisääntöjen soveltamista:

a.       Vastaavuusperiaate

b.      Implied powers -doktriini

c.       Vain tätä koskeva mahdollinen perussopimusten uudistus

 

10.              Unionilla voi olla yksinomainen ulkotoimivalta kun:

a.       Tämä on mahdollistettu missä tahansa unionin säädöksessä

b.      Kun tämä on mahdollistettu unionin lainsäätämisjärjestyksessä annetussa säädöksessä

c.       Kun jäsenvaltioiden enemmistä antaa tähän valtuutuksen neuvostossa

 

11.             Mikä seuraavista ei ole EU:n toimielin?

a.       Eurooppa-neuvosto

b.      Euroopan neuvosto

c.       Neuvosto

 

12.             Mihin EU:n toimivaltaan kuuluu yhteinen kauppapolitiikka?

d.      EU:n yksinomainen toimivalta

e.       Jaettu toimivalta

f.       Jäsenvaltioiden toimintaa tukeva toimivalta

 

13.             Mikä seuraavista on käytännössä sama kuin aiempi yhteispäätösmenettely?

g.      Erityinen lainsäätämisjärjestys

h.      Yksinkertaistettu tarkistusmenettely

i.        Tavallinen lainsäätämisjärjestys

 

14.             Millä seuraavista aloista EU:n tuomioistuimen (EUT) toimivalta on rajallisin?

j.        Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

k.      Rikosoikeudellinen yhteistyö

l.        Tulliasiat

 

15.             Minkä instituution Lissabonin sopimus kytkee toissijaisuus- eli subsidiariteettiperiaatteen valvontaan aiempaa tiiviimmin?

m.    Kansalliset parlamentit

n.      Euroopan parlamentin

o.      Yleisen tuomioistuimen

 

16.             Mikä seuraavista normityypeistä ei EUT:n mukaan voi lähtökohtaisesti tuottaa ns. horisontaalista välitöntä oikeusvaikutusta?

p.      EU:n perussopimusten artiklat

q.      Asetukset

r.        Direktiivit

 

17.             Maailmankauppajärjestö WTO:n oikeus on EU:n oikeudessa erityisessä asemassa, koska:

s.       Sitä sovelletaan EU:ssa suoraan

t.        Se ei voi tuottaa välitöntä oikeusvaikutusta

u.      Sen perusteella voidaan kumota primaarioikeudenkin normeja

 

18.             EUT perusti opin yhteisöoikeuden välittömästä oikeusvaikutuksesta tapauksessa:

v.      Simmenthal

w.    Van Gend en Loos

x.      Marleasing

 

19.             Välillinen oikeusvaikutus tarkoittaa:

y.      EU-oikeuden periaatteiden soveltamista

z.       EU-oikeuden vaikutusta kansallisen oikeuden tulkinnassa

å.       EU-oikeuden epäsuoraa vaikutusta kolmansien maiden kansalaisiin

 

20.             Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä

bb.  EU liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen

ö.      EU:n perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova

aa.   Yleisen tuomioistuimen päätehtäväksi määriteltiin perusoikeuksien valvonta

 

21.             Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä

ee.   EU sai oikeushenkilöllisyyden

ff.    Euroopan hiili- ja teräsyhteisö lakkautettiin

gg.  Euroopan talousyhteisöstä muodostettiin Euroopan yhteisö

 

22.             Käsite pakottavat vaatimukset liittyy

hh.  Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan

ii.      Sisämarkkinaoikeuteen

jj.      EU-oikeuden etusijaan

 

23.             EUT:n mukaan EU-oikeuden etusija koskee:

kk.  vain EU:n primäärioikeutta

ii.      vain EU:n primäärioikeutta ja johdettua oikeutta

mm.                                     kaikkea sitovaa EU-oikeutta

 

24.             EUT:n mukaan EU-oikeuden etusija ulottuu:

kk.  vain kansallisiin EU-normeja täytäntöönpaneviin säädöksiin, jotka ovat ristiriidassa EU-normien kanssa

ll.      vain kaikkeen laki-tasoiseen kansalliseen sääntelyyn

pp.  kaikkeen kansalliseen oikeuteen, myös perustuslakeihin

 

25.             Valtion vahingonkorvausvastuu EU-oikeuden rikkomisesta perustuu:

qq.  tätä koskevaan direktiiviin

rr.     tätä koskevaan asetukseen

pp.  EU-oikeuden yleisiin periaatteisiin ja analogiapäättelyyn

 

26.             Vahingonkorvausta valtion EU-oikeuden normien rikkomisesta haetaan:

tt.     Kansallisessa tuomioistuimessa

uu.  Komissiolta

ss.    Suoralla kanteella EU:n yleisessä tuomioistuimessa

 

27.             Tietty myyntijärjestely liittyy:

ww.                                     Tullioikeuteen

uu.  Tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavan toimenpiteen käsitteeseen

yy.  Sisämarkkinaoikeuden oikeuttamisperusteisiin

 

28.             EU:n ulkosopimusten välittömien oikeusvaikutusten lisäedellytyksenä on:

ww.                                     se että ulkosopimus ratifioidaan kaikissa jäsenvaltioissa

xx.  se että neuvosto antaa asiaa koskevan päätöksen tai asetuksen

yy.  se että ulkosopimus on yleisluonteeltaan ja hengeltään tietyn tyyppinen

 

29.             Mikä seuraavista ei voi toimia kantajana EUT:ssa jäsenvaltiota vastaaan:

ccc.                                       Toinen jäsenvaltio

ddd.                                    Komissio

eee.                                       Euroopan parlamentti

 

30.             Direktiivien tulkintavaikutusta voivat EUT:n mukaan rajoittaa:

fff. Jäsenvaltioiden korkeimmat oikeusasteet

ggg.                                     Yleiset oikeusperiaatteet

hhh.                                     Kansalliset lainsäätäjät täytäntöönpannessaan direktiiviä

 

(yht. 15 pist.)

 

 

2. Kerro seuraavista käsitteistä. Vastaa tässä osakysymysjärjestyksessä 1-5.:

 

1. Jaettu toimivalta

2. Toissijaisuusperiaate

3. Evolutiivinen tulkinta Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnassa

4. Valtion harkintamarginaalia koskeva oppi

5. Perusoikeuskirjan horisontaaliartiklat

 

(yht. 15 pist.) Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua.

 

 

3. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 art. mukaan EU-tuomioistuimella on toimivalta tutkia säädösten laillisuus ns. kumoamiskannemenettelyssä.

 

Anna perusteltu vastauksesi kaikkiin seuraaviin osakysymyksiin. Vastaa tässä osakysymysjärjestyksessä 1-10.

 

1. Mihin säädöksiin kumoamiskanne voi kohdistua?

2. Mitkä unionin toimielimet voivat nostaa kumoamiskanteen?

3. Entä voivatko myös jäsenvaltiot nostaa kumoamiskanteen?

4. Entä onko siis yksityiselläkin mahdollisuus nostaa kumoamiskanne? Millä edellytyksillä?

5. Nyt Euroopan parlamenttia on alkanut yleisestikin kismittää yksi vuonna 2001 annettu ja julkistettu neuvoston asetus erityisesti siltä kannalta, että sen mielestä sen antamisessa olisi tullut noudattaa tuolloin sovelletun lainsäädäntömenettelyn asemesta yhteispäätösmenettelyä: kannattaisiko sen siis nostaa kanne asiasta?

6 Millä perusteilla kumoamiskanne ratkaistaan?

7. Jos kumoamiskanteelle on peruste (s.o. kanne on aiheellinen), mitä säädökselle tapahtuu?

8. Missä muussa menettelyssä EU-tuomioistuin voi joutua ottamaan kantaa EU-säädösten laillisuuteen?

9. Voiko myös jäsenvaltion tuomioistuin EU-oikeuden mukaan kumota EU-säädöksen?

10. Millä tavoin Lissabonin sopimus on vaikuttanut kumoamiskannemenettelyyn?

 

(yht. 20 pist.) Vastaustilaa koko arkki)

 

9.12.2010

 

1. Lue kysymys huolella, kirjoita oikea kirjain kysymyksen riville tyhjään kohtaan. Valitse vain yksi vastaus, joka on lähimpänä totuutta. (Ojanen, perussop., luennot).

1.                              Mikä seuraavista ei ole EU:n toimielin?

a.       Eurooppa-neuvosto

b.      Euroopan neuvosto

c.       Neuvosto

 

2.                              Mihin EU:n toimivaltaan kuuluu yhteinen kauppapolitiikka?

a.       EU:n yksinomainen toimivalta

b.      Jaettu toimivalta

c.       Jäsenvaltioiden toimintaa tukeva toimivalta

 

3.                              Mikä seuraavista on käytännössä sama kuin aiempi yhteispäätösmenettely?

a.       Erityinen lainsäätämisjärjestys

b.      Yksinkertaistettu tarkistusmenettely

c.       Tavallinen lainsäätämisjärjestys

 

4.                              Millä seuraavista aloista EU:n tuomioistuimen (EUT) toimivalta on rajallisin?

a.       Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

b.      Rikosoikeudellinen yhteistyö

c.       Tulliasiat

 

5.                              Minkä instituution Lissabonin sopimus kytkee toissijaisuus- eli subsidiariteettiperiaatteen valvontaan aiempaa tiiviimmin?

a.       Kansalliset parlamentit

b.      Euroopan parlamentin

c.       Yleisen tuomioistuimen

 

6.                              Mikä seuraavista normityypeistä ei EUT:n mukaan voi lähtökohtaisesti tuottaa ns. horisontaalista välitöntä oikeusvaikutusta?

a.       EU:n perussopimusten artiklat

b.      Asetukset

c.       Direktiivit

 

7.                              Maailmankauppajärjestö WTO:n oikeus on EU:n oikeudessa erityisessä asemassa, koska:

a.       Sitä sovelletaan EU:ssa suoraan

b.      Se ei voi tuottaa välitöntä oikeusvaikutusta

c.       Sen perusteella voidaan kumota primaarioikeudenkin normeja

 

8.                              EUT perusti opin yhteisöoikeuden välittömästä oikeusvaikutuksesta tapauksessa:

a.       Simmenthal

b.      Van Gend en Loos

c.       Marleasing

 

9.                              Välillinen oikeusvaikutus tarkoittaa:

a.       EU-oikeuden periaatteiden soveltamista

b.      EU-oikeuden vaikutusta kansallisen oikeuden tulkinnassa

c.       EU-oikeuden epäsuoraa vaikutusta kolmansien maiden kansalaisiin

 

10.                          Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä

a.       EU liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen

b.      EU:n perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova

c.       Yleisen tuomioistuimen päätehtäväksi määriteltiin perusoikeuksien valvonta

 

11.                          Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä

a.       EU sai oikeushenkilöllisyyden

b.      Euroopan hiili- ja teräsyhteisö lakkautettiin

c.       Euroopan talousyhteisöstä muodostettiin Euroopan yhteisö

 

12.                          Käsite pakottavat vaatimukset liittyy

a.       Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan

b.      Sisämarkkinaoikeuteen

c.       EU-oikeuden etusijaan

 

13.                          EUT:n mukaan EU-oikeuden etusija koskee:

a.       vain EU:n primäärioikeutta

b.      vain EU:n primäärioikeutta ja johdettua oikeutta

c.       kaikkea sitovaa EU-oikeutta

 

14.                          EUT:n mukaan EU-oikeuden etusija ulottuu:

a.       vain kansallisiin EU-normeja täytäntöönpaneviin säädöksiin, jotka ovat ristiriidassa EU-normien kanssa

b.      vain kaikkeen laki-tasoiseen kansalliseen sääntelyyn

c.       kaikkeen kansalliseen oikeuteen, myös perustuslakeihin

 

15.                          Valtion vahingonkorvausvastuu EU-oikeuden rikkomisesta perustuu:

a.       tätä koskevaan direktiiviin

b.      tätä koskevaan asetukseen

c.       EU-oikeuden yleisiin periaatteisiin ja analogiapäättelyyn

 

16.                          Vahingonkorvausta valtion EU-oikeuden normien rikkomisesta haetaan:

a.       Kansallisessa tuomioistuimessa

b.      Komissiolta

c.       Suoralla kanteella EU:n yleisessä tuomioistuimessa

 

17.                          Tietty myyntijärjestely liittyy:

a.       Tullioikeuteen

b.      Tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavan toimenpiteen käsitteeseen

c.       Sisämarkkinaoikeuden oikeuttamisperusteisiin

 

18.                          EU:n ulkosopimusten välittömien oikeusvaikutusten lisäedellytyksenä on:

a.       se että ulkosopimus ratifioidaan kaikissa jäsenvaltioissa

b.      se että neuvosto antaa asiaa koskevan päätöksen tai asetuksen

c.       se että ulkosopimus on yleisluonteeltaan ja hengeltään tietyn tyyppinen

 

19.                          Mikä seuraavista ei voi toimia kantajana EUT:ssa jäsenvaltiota vastaaan:

a.       Toinen jäsenvaltio

b.      Komissio

c.       Euroopan parlamentti

 

20.                          Direktiivien tulkintavaikutusta voivat EUT:n mukaan rajoittaa:

a.       Jäsenvaltioiden korkeimmat oikeusasteet

b.      Yleiset oikeusperiaatteet

c.       Kansalliset lainsäätäjät täytäntöönpannessaan direktiiviä

 

 

 

2. Ojanen kuvaa EU-oikeuden sekundaarioikeuden säädöshierarkiaa. Minkälainen se hänen mukaansa on ja miksi? Kerro myös, minkälaisia ongelmia Ojasen esitykseen saattaa luentojen mukaan näiltä osin sisältyä.

 

 

3. Esittele pääoman vapaan liikkuvuuden peruslähtökohtia, kuten sen soveltamisalaa, rajoitusperusteita, sekä niitä toimintoja ja aloja, joihin vapauden soveltamisella oikeuskäytännössä on ollut vaikutusta. (Raitio)

 

 

4. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 267 artiklassa on kysymys niin sanotusta ennakkoratkaisumenettelystä, jossa jäsenvaltioiden tuomioistuimilla on oikeus ja tietyissä tilanteissa myös velvollisuus pyytää EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Tässä käsitellään ennakkoratkaisumenettelyä ja siinä annettua tuomiota kymmenen alakysymykseen avulla. Vastaa niistä kuhunkin tehtävänannon mukaisessa järjestyksessä 1-10. Anna kuhunkin alakohtaan perusteltu ja ytimekäs vastaus. (20 pist., vastaustilaa yksi arkki)

 

1.) Mitkä ovat ennakkoratkaisumenettelyn keskeiset funktiot?

2.) Mikä on EU-tuomioistuimen toimivalta ennakkoratkaisumenettelyssä?

3.) Onko suomalaisella hovioikeudella velvollisuus EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 267 artiklan nojalla pyytää ennakkoratkaisu?

4.) Missä tilanteissa kaikilla kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta? Mistä tämä johtuu?

5.) Missä tilanteissa ylin kansallinen tuomioistuin voi luopua ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä?

6.) Onko EU-tuomioistuin sidottu antamaansa aikaisempaan ennakkoratkaisuun?

7.) Mikä on ennakkoratkaisun pyytäneen kansallisen tuomioistuimen sidottuisuus suhteessa sen saamaan ennakkoratkaisuun

8.) Miten olisi luonnehdittava EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun yleistä sitovuutta, siis sitovuutta suhteessa muuhun kuin ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen?

9.) Mistä alkaen EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu sitoo ja mikä on sen ajallisten vaikutusten ulottuvuus

10.) Millä tavalla olisi arvioitava ennakkoratkaisun vaikutusta suhteessa jo lainvoimaisiin kansallisiin tuomioistuinratkaisuihin?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.6.2010

 1. Miten Lissabonin sopimus muutti EU:n niin sanottua pilarirakennetta ja miten eri pilarien toiminta on eronnut toisistaan sisällöllisesti, päätöksenteon ja oikeusvaikutusten osalta?

2. Mitä tarkoitetaan EU-oikeuden tulkintavaikutuksella ja miten EU:n tuomioistuin on määritellyt tulkintavaikutusta ratkaisukäytännössään?

3. Perus- ja ihmisoikeusdimension kehittyminen EU:n oikeudessa?

4. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoitusedellytykset ja oikeuttamisperusteet?

5. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU:n tuomioistuimen suhde?

14.4.2010

1. Kansainvälisen oikeuden asema ja oikeusvaikutukset EU-oikeudessa?

2. Mitä tarkoitetaan EU-oikeuden tulkintavaikutuksella ja miten EU:n tuomioistuin on määritellyt tulkintavaikutusta ratkaisukäytännössään?

3. Ennakkoratkaisumenettelyn luonne ja kulku?

4. EU:n kilpailuoikeuden eräs keskeisiä elementtejä on määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto. Kerro mistä kiellossa on kysymys, ja kuvaile tarkemmin kahta (monista) kiellon alaan tyypillisesti kuuluvaa väärinkäyttötyyppiä.

5. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU:n tuomioistuimen suhde?

 

21.1.2010

1. Kansainvälisen oikeuden asema ja oikeusvaikutukset EU-oikeudessa?

2. Miten tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva oikeuskäytäntö on kehittynyt pääpiirteissään EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä?

3. Mitä tarkoitetaan valtion harkintamarginaalia koskevalla opilla Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnassa?

4. Oikeustapaus

10.12.2009

1. Kiinteistön omistaja K on pyytänyt asianajaja A:ta asiamiehekseen asiassa, jossa on kysymys yritykselle Y myönnetyn ympäris­töluvan lainmukai­suudesta. K väittää, että lupaviranomaisen päätös myöntää ympäristölupa on lainvastainen ja pitää siksi kumota. Perusteluna on, että hankkeen ympäristö­vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaises­ti ympäristö­vaikutusten arviointidirektii­vin eli ns. YVA-direktiivin edellyttä­mällä tavalla.

A:lle menee sormi suuhun, koska juttu tuo esiin EU-oikeuteen liittyviä kysymyksiä. Hän kääntyykin nyt Sinun puoleesi ja esittää vastattavaksesi seuraavat hänen mielestään merkitykselliset kysymykset:

a) Voiko yksityinen vedota suoraan direktiiviin oikeusperusteena toista yksityistävastaan esitettäville oikeusvaateille?

b) Jos K:n YVA-direktiiviin perustuva valitus menisi läpi ja ­johtaisi lupapää­tök­sen kumoa­mi­seen, tästä koituisi epäedullisia vaikutuksia Y:lle. Ovatko tällaiset epäedulliset vaikutukset sallittuja EU-oikeuden mukaan?

c) Jutussa olisi erityisen tärkeää saada nopeasti tuomioistuimen päätös asian luonteen vuoksi. Onko hallinto-oikeudella velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua, jos sen päätöksestä voidaan vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO)?

d) Onko KHO:lla ehdoton velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua, jos jokin oikeusjutun osapuo­lista sitä vaatii tai jos oikeusjuttu muuten tuo esille EU-oikeuteen liittyviä kysymyksiä?

e) Onko EY-tuomioistuin sidottu aikaisempiin ennakkoratkaisuihinsa vai voiko se poiketa niistä?

f) Voiko suomalainen tuomioistuin tulkita EU-oikeutta tavalla, joka poikkea EY:n tuomioistuimen oikeus­käytännöstä, jos suomalainen tuomioistuin pitää tällaista tulkintaa ehdottoman välttämättömänä EU-oikeuden nykytilan valossa? 

g) Mistä alkaen EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu sitoo?

h) Jutussa on esitetty epäilyksiä, että direktiivissä on säädetty asioista, jotka menevät EY:n toimivallan ulkopuolelle. Missä menettelyissä direktiivin pätevyys tai laillisuus voidaan tutkia?

i) Voiko suomalainen tuomioistuin tutkia direktiivin pätevyyden ja kumota tai jättää soveltamatta pätemättömäksi katsotun direktiivin määräyksen?

j) Mitä EU-oikeudellisia sanktioita voi seurata, jos suomalainen tuomioistuin rikkoo EU-oikeutta?

Vastaa kysymyksiin ytimekkäästi, mutta perustellusti. Noudata kysymysten esitysjärjestystä a-j sekä merkiten ao. kysymyksen kirjaimen ennen vastaustasi, esim. a), b), c) jne.

2. Lissabonin sopimus merkitsee Euroopan unionin pilarirakenteen purkamista. Myös Euroopan perustuslaista tehty sopimus olisi merkinnyt sitä. Mitä pilarirakenteen purkaminen tarkoittaa ja se merkitsee Euroopan unionin oikeusjärjestykselle?

3. EU-säädösten ja päätösten laillisuuden tutkiminen EY-tuomioistuimessa

4. Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu yksityiselle EY-oikeuden rikkomisesta EY:n oikeuden perusteella

Huom. vastaustilan rajoitukset: Kysymys 1 vastaustilaa on enintään 4 A4-sivua=yksi A4 arkillinen. Kysymyksiin 2-4 vastaustilaa on kaksi A4-sivua kuhunkin.

11.6.2009         

1. Liitteenä olevaa oikeustapausta koskevat kysymykset a – j. (20 pist.)

Kiinteistön omistaja Kari Petkelström on pyytänyt asianajaja Anton Ahlqvistia asiamiehekseen asiassa, jossa on kysymys Lokapojat Oy:lle myönnetyn ympäris­töluvan lainmukai­suudesta. Petkelstöm väittää, että lupaviranomaisen päätös myöntää ympäristölupa on lainvastainen ja että se pitää siksi kumota. Petkelströmin mukaan hankkeen ympäristö­vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaises­ti ympäristö­vaikutusten arviointidirektii­vin (ns. YVA-direktiivin) edellyttä­mällä tavalla.

Ahlqvistilta menee jutun kanssa sormi suuhun, koska juttu tuo esiin sellaisia EU-oikeuteen liittyviä kysymyksiä, joista hänellä ei ole hajuakaan lähinnä konkurssipesiin keskittyvänä asianajajana. Ahlqvist kääntyykin nyt Sinun puoleesi ja esittää vastattavaksesi seuraavat kysymykset:

a) Voiko yksityinen vedota suoraan direktiiviin oikeusperusteena toista yksityistä vastaan esitettäville oikeusvaateille kansallisessa tuomioistuimessa?

b) Jos Petkelströmin YVA-direktiiviin perustuva valitus menisi läpi ja ­johtaisi lupapää­tök­sen kumoa­mi­seen, tästä koituisi epäedullisia vaikutuksia Lokapojat Oy:lle. Onko tällainen direktiivin vaikutustapa mahdollinen asiassa?

c) Onko hallinto-oikeudella velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua EY:n tuomioistuimelta, jos se katsoo, että asiassa tulee esille sellaisia EU-oikeuskysymyksiä, joihin on saatava EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu? 

e) Jos hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), onko KHO:lla ehdoton velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua, jos jokin oikeusjutun osapuo­lista sitä vaatii tai jos oikeusjuttu muuten tuo esiin EU-oikeuteen liittyviä kysymyksiä?

f) Onko EY-tuomioistuin sidottu aikaisempiin ennakkoratkaisuihinsa vai voiko se poiketa niistä?

g) Voiko suomalainen tuomioistuin tulkita EU-oikeutta tavalla, joka poikkea EY:n tuomioistuimen oikeus­käytännöstä vai miten tuomioistuimen pitäisi toimia, jos se katsoo, että EY-tuomioistuimen aikaisempi ratkaisu ei enää vastaa EU-oikeuden nykytilan vaatimuksia?

h) Mistä alkaen EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu sitoo?

i) Jutussa on esitetty epäilyksiä, että direktiivissä on säädetty asioista, jotka menevät EY:n toimivallan ulkopuolelle. Missä menettelyissä direktiivin pätevyys tai laillisuus voidaan tutkia?

j)Voiko suomalainen tuomioistuin tutkia direktiivin pätevyyden ja kumota pätemättömäksi katsotun direktiivin?

Mitä EU-oikeudellisia sanktioita voi seurata, jos suomalainen tuomioistuin rikkoo EU-oikeutta?

2. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan yksilövalituksen tulee koskea            väitettyä konkreettista ihmisoikeuksien loukkausta, jonka kohteena on yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai muu ryhmä. Kerro ytimekkäästi muut yksilövalituksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset. (10 pist.)

3. Unionin kansalainen on jokainen ihminen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus.

Minkälaisin kriteerein jäsenvaltion kansalaisella (unionin kansalaisella) on oikeus   oleskella toisessa jäsenvaltiossa? (10 pist.)

4. Euroopan unionin jäsenyyden periaatteellisesti ehkä tärkeimmät vaikutukset ovat koskeneet kotimaisen valtiojärjestyksen sellaisia perusratkaisuja kuin Suomen täysivaltaisuus (suvereniteetti), perus- ja ihmisoikeuksien suojelu, parlamentarismi sekä valtioelinten toimivaltasuhteet. Kerro pääpiirteittäin, miten jäsenyys Euroopan unionissa on vaikuttanut edellä mainittuihin Suomen valtiojärjestyksen perusratkaisuihin. (10 pist.)

22.4.2009

1. Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräykset ovat monelta osin varsin yleisluonteisia. Selosta minkälaisiin tulkintaperiaatteisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sopimuksen tulkinnassa nojautuu?

2. Euroopan unionin kansalaisuus – mitkä ovat sen edellytykset, mitä oikeuksia se tuottaa ja mikä on sen suhde jäsenvaltion kansalaisuuteen?

3. Miten liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä Euroopan unionin jäsenyys ovat vaikuttaneet suomalaiseen oikeuskulttuuriin?

4. Mikä on liikkumisvapauden henkilöllinen soveltamisala EU-oikeudessa?

5. Toimittaja Teemu Täyttömäki kysyy Sinulta sanomalehtijutun laatimista varten ytimekkään perusteltuja vastauksia seuraaviin kysymyksiin: a) Keitä EU-oikeuden perusoikeudet sitovat? b) Mikä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen asema EU-oikeudessa? c) Voiko EU:n toimielinten teoista tai unionin jäsenvaltioiden EU:n jäsenyyteen liittyvistä teoista valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja jos voi, niin millä edellytyksillä ja rajoituksilla?

11.12.2008

1. Tapaus ( 20 p.)

2. EU-säädösten ja päätösten laillisuuden tutkiminen EY-tuomioistuimessa? (10p.)

3. EY-oikeuden etusija (10p.)

4. Toimittaja Pasi Isokala on tutustunut erästä lehtijutua varten Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 234 artiklaan ennakkoratkaisumenettelystä. Nyt hän kääntyy puoleesi pyytäen vastauksiasi seuraaviin kysymyksiin: a) EY 234 artiklassa jaetaan kansalliset tuomioistuimet yhtäältä niihin, joille ennakkoratkaisun pyytäminen on oikeus ja toisaalta niihin, joille se on velvollisuus. – Miten ennakkoratkaisua pyytämään velvolliset tuomioistuimet määritellään? b) Onko olemassa tilanteita, joissa EY 234 artiklan mukaan ennakkoratkaisua pyytämään velvollinen tuomioistuin voi olla pyytämättä ennakkoratkaisua? c) Voiko kansallinen tuomioistuin poiketa EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisusta tai ylipäätään oikeuskäytännöstä ja jos voi, millä edellytyksillä? d) Voiko kansallinen tuomioistuin väliaikaisesti kieltää esimerkiksi kiistanalaisen hallintopäätöksen täytäntöönpanon ennakkoratkaisumenettelyn ajaksi ja jos voi, millä edellytyksillä? e) Millä edellytyksillä esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen EU-oikeudenmukaisuus voi tulla tutkittavaksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa? Vastaa Isokalan kysymyksiin niiden esuttämisjärjestyksessä a-e ja vain EU-oikeuden näkökulmasta.

12.6.2008

1. Mikä on ulkosopimusten asema EU-oikeudessa ja mitä oikeusvaikutuksia niillä voi olla?

2. Mikä on liikkumisvapauden henkilöllinen soveltamisala?

3. EU-oikeuden tulkintavaikutus

4. EU-säädösten ja päätösten laillisuuden tutkiminen EY-tuomioistuimessa

5. EU:n perusoikeussuojaja Euroopan ihmisoikeussopimus

17.4.2008

1. Liitteenä olevaa oikeustapausta koskevat kysymykset a—j. (20 pist.)

2. Millaisia oikeusvaikutuksia direktiivit voivat tuottaa ja miten direktiivien oikeusvaikutukset eroavat asetuksista? (10 pist.)

3. Unionioikeuden vaikutukset kansallisen pn soveltamiseen (10 pist)

4. Useat Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopimusartikiat sisältävät mahdollisuuden rajoittaa artikiassa turvaifua oikeutta. Millaisia yhteisiä elementtejä näiden rajoituslausekkeiden sisällössäja tulkinnassa voidaan havaita? (10 pist.)

5. Tapaus

13.12.2007

1. Tapaus (20 pist.)

2. Ennakkoratkaisun pyytäminen kansallisen tuomioistuimen velvollisuutena ja poikkeuk set siitä. (10 pist.)

3. EU-oikeuden tulkintavaikutus (10 pist.)

4. EU:n perusoikeussuojaja Euroopan ihmisoikeussopimus (10 pist.)

14.6.2007

1. Oikeustapaus. (20 pist.)

2. EY:n perustamissopimuksen 230 artikia antaa EY:n tuomioistuimelle mahdollisuuden tutkia tietyin edellytyksin EU-toimielimen säädöksen tai päätöksen laillisuus. Selvitä mistä tässä prosessissa on kysymys erittelemällä kanteen kohteet, kanneoikeutetut ja kanneperusteet sekä kanteen menestymisen seuraukset (10 pist.)

3. Kerro pääpiirteittäin, miten perusoikeudet löivät itsensä läpi EY-oikeuteen 1960- ja 1970-luvuilla? (10 pist.)

4. Mikä on ulkosopimusten asema EU-oikeudessa? Entä millaisia oikeusvaikutuksia ulkosopimukset voivat tuottaa? (10 pist.)

19.4.2007

1. a) Mikä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen asema EU-oikeudessa erityisesti EU:n perusoikeuskirjan valossa? b) Keitä EU-perusoikeudet velvoittavat? c) Mitkä ovat EU-perusoikeuksien rajoitusedellytykset? d) Mika on perusoikeuskirjan lisäarvo perusoikeuksien suojaan EU-oikeudessa? (a- d, yht. 20 pist.)

2. Euroopan perustuslain sanotaan merkitsevän niin sanotun pilarirakenteen purkamista ja siten unionisopimuksen I pilarin yhteisöllistämistä: mitä tämä tarkoittaa ja mitä muutoksia nykyiseen nähden tämä merkitsisi rikosoikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla. (10 pist.)

3. Millaisia oikeusvaikutuksia direktiivit voivat tuottaa ja miten direktiivien oikeusvaikutukset eroavat asetuksista? (10 pist.)

4. EY:n perustamissopimuksen 234 artiklassa on ennakkoratkaisumenettelyä koskevat määräykset. Mikä on ennakkoratkaisumenettelyn tarkoitus, luonne ja menettelyssä annetun ratkaisun sitovuus?( 10 pist.)

24.1.2007

1. Tapaus

2. Unionioikeuden vaikutukset kansallisen prosessinormiston soveltamiseen (10 pist.)

3. EY-oikeuden etusijaja etusijaperiaatteen kodifiointi (10 pist.)

4. EY:n niin sanottujen ulkosopimusten oikeusvaikutukset (10 pist.)

14.12.2006

1. Tapaus

2. EY:n perustamissopimuksen 230 artikla antaa EY:n tuomioistuimelle mahdollisuuden tutkia tietyin edellytyksin EU-toimielimen säädöksen tai päätöksen laillisuus. Selvitä mistä tässä prosessissa on kysymys erittelemällä kanteen kohteet, kanneoikeutetut ja kanneperusteet sekä kanteen menestymisen seuraukset (10 pist.)

3. Kansallisten parlamenttien roolit EU:n demokraattisen legitimiteetin toteuttajana ja niiden kehittäminen Euroopan perustuslaissa (perustuslaillinen sopimus) (10 pist.)

4. Useat Euroopan ihniisoikeussopimuksen sopimusartiklat sisältävät mahdollisuuden rajoittaa artiklassa turvattua oikeutta. Millaisia yhteisiä elementtejä näiden rajoituslau sekkeiden sisällössäja tulkinnassa voidaan havaita? (10 pist.)

15.6.2006

1. Tapaus

2. Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu yksityiselle EY-oikeuden rikkomisesta EY:n oikeuden perusteella

3. Euroopan perustuslain ilmentämät demokratian muodot (unionin tason edustuksellinen ja osallistuva demokratia).

4. Mitä tulkintaperiaatteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuin noudattaa? Miten ihmisoikeussopimuksen luonne yksilölle oikeuksia luovana sopimuksena ilmenee tässä yhteydessä?

20.4.2006

1. Tapaus

2. Euroopan perustuslain sanotaan merkitsevän niin sanotun pilarirakenteen purkamista ja siten unionisopimuksen III pilarin yhteisöllistämistä: mitä tämä tarkoittaa ja mitä muutoksia nykyiseen nähden tämä merkitsisi rikosoikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla.

3. Euroopan unionin kansalaisuus ja Euroopan perustuslain siihen merkitsemät muutokset.

4. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi määrätä loukkaukseen syyllistyneen valtion suorittamaan valittajalle vahingonkorvausta tai muuta hyvitystä sekä korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Mitä muita vaikutuksia ihmisoikeustuomioistuimen tuomioille voi olla?

15.2.2006

1. Tapaus

2. Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu yksityiselle EY-oikeuden rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta.

3. Euroopan perustuslain ilmentämät demokratian muodot (unionin tason edustuksellinen ja osallistuva demokratia).

4. Kotimaisten oikeuskeinojen käyttö ja "kuuden kuukauden sääntö" Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtävän valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksinä.

15.12.2005

1. Tapaus

2. EU-oikeudella voi olla niin sanottu tulkintavaikutus: Mikä EU-oikeuden tulkintavaikutuksen ydinsisältö, mihin tulkintavaikutus perustuu ja mitkä ovat tulkintavaikutuksen rajat?

3. EU-säädösten ja päätösten laillisuuden tutkiminen: Millä taholla on EU-oikeuden mukaan toimivalta tutkia EU-säädösten tai - päätösten laillisuus ja missä menettelyissä näiden säädösten ja päätösten laillisuus voidaan tutkia?

4. Mikä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen asema EU-oikeudessa? Onko EY-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välillä olemassa tulkinnallista vuorovaikutusta Euroopan ihmisoikeussopimuksen alaan kuuluvian kysymysten osalta? Kuvaile näiden kahden tuomioistuimen välistä vuorovaikutussuhdetta.