Rikosoikeus

Document:

Rikosoikeus

Oikeudenalojen perusteet

26.5.2011

1. A pyysi ystäväänsä raivausurakoitsija B:tä toimittamaan hänelle pienen erän räjähdysainetta, koska hän tiesi B:llä olevan räjähdysaineiden varastointiluvan. B:tä harhauttaakseen A ilmoitti tarvitsevansa räjähdysainetta kesämökkipalstansa raivaustöihin. B ihmetteli A:n pyyntöä, koska tällä ei B:n tietämän mukaan ollut kesämökkipalstaa. Sen sijaan A oli kerta toisensa jälkeen kertonut B:lle poliittisesta aktiivisuudesta ja erityisesti erilaista poliittissävytteisistä mielenosoituksista. B ei kuitenkaan jaksanut kysyä tarkemmin A:lta tämän aikeista, vaan toimitti hänelle pienen erän ostolupansa perusteella hankkimastaan räjähdysaineesta.

Alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti A valmisti saamastaan räjähdysaineesta omatekoisen pommin ja päätti tuhota sen avulla X-puolueen puheenjohtajan Y:n henkilöauton. A asetti pommin matkalaukkuun ja pyysi tuttavansa C:n viemään laukun vähän liikennöidyn kadun varrelle pysäköidyn Y:n auton viereen. A oli kertonut C:lle ihailevansa Y:tä ja laittaneensa laukkuun lahjan, jonka hän halusi toimittaa Y:lle. Matkalaukussa olikin Y:n nimi ja osoite. Ennen kuin pommi ehti räjähtää, Y:n vaimo Ö havaitsi matkalaukun. Hän luuli miehensä unohtaneen sen auton vierelle, joten hän otti laukun mukaansa. Kun Ö oli avaamassa asuntonsa ovea, pommi räjähti aiheuttaen Ö:lle vaikeita vammoja ja vahingoittaen huoneistoa.

Kun A:lle seuraavana päivänä luki lehdestä tapahtumainkulusta, hän lähetti sekä B:lle että C:lle sähköpostiviestin. A vannotti kumpaakin henkilöä pysymään vaiti asiasta. Lisäksi hän tehosti vaitiolovaatimustaan muistuttamalla B:tä ja C:tä siitä, mitä tapahtuisi niille, jotka eivät noudattaisi A:n ohjeita: ”Silloin ei hyvä heilu ja saattaa lätty lätistä”.

Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)

2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu)

2. b) Rikoslain 51 luvun 3 §:n (935/2007) mukaan kurssin vääristämiseen syyllistyy se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä vääristää julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin kurssia.

Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä kurssin vääristämisen rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta.

Vastaa a- ja b-kohtaan. (10 p.)

3. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (RL 7:6)? (10 p.) (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua)

4) Ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisedellytykset? (10 p.) (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua)

5) Rikosoikeudelliseen vastuuseen asettamisen edellytykset epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa? (10 p.) (vastaus korkeintaan yksi sivu)

6) Varkausrikoksen kohde? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)

9.2.2011

1. Artsi (25) ja Pate (39) olivat istuneet Artsin kotitalon pihan grillikatoksessa kuivin suin jo puolisen tuntia. Lämmin kesä oli jatkunut jo viikon ajan; ruumis ja sielu vaativat lisää viinaa. Viinan tarvetta lisäsi Paten kolme viikkoa sitten päättynyt parisuhde Pirjon kanssa. Pirjo oli Kreikan-matkansa jälkeen viettänyt aikaansa lähistöllä asuvan Yanniksen asunnolla. Pate ei ollut päässyt asian yli ja lähetti päivittäin Pirjon matkapuhelimeen, lähinnä ilta- ja yöaikaan useita kymmeniä tekstiviestejä. Viestien lähettämistä oli jatkunut noin viikon ajan. Välillä Pate oli soittanut muutaman puhelunkin, joista ainakin yhteen Pirjo oli vastannut.

Lähetettyään jälleen kymmenen tekstaria Pirjolle Pate muisti yhtäkkiä, että lähistöllä asui varakas eläkeläinen, Helmut (71), jolla Paten kuuleman mukaan oli viinikokoelma kellarissaan. Pate muisteli kuulleensa entiseltä sellitoveriltaan Helmutin olevan matkalla. Tieto näytti pitävän paikkansa, sillä talo oli pimeänä. Kaverukset eivät tuhlanneet kauan aikaansa, vaan päättivät helpottaa yhä pahemmaksi yltyvää janoaan tunkeutumalla Helmutin asuntoon. Artsi avasi Helmutin talon oven aina tällaisia tilanteita varten mukanaan pitämällään rautakoukulla. Sen jälkeen Artsi ja Pate hiipivät sisään, mutta kaverusten pahaksi onneksi Pate törmäsi pimeässä eteishallissa olevaan rollaattoriin.

Yhtäkkiä valot syttyivät ja Helmut ilmestyi kuin tyhjästä kaverusten eteen vanha saksalainen univormu päällään ja aurinkolasit päässään ”endlich!” huudahtaen. Helmut sai käsiinsä seinällä olleen isoisänsä vanhan miekan, jolla alkoi vimmatusti sohia ympäriinsä. Paten onnistui livahtaa Helmutin ja viuhuvan miekan ohi kellariin, mutta Artsi aloitti kamppailun Helmutin kanssa. Artsi muisteli nuorena oppimiaan karateliikkeitä ja onnistuikin potkaisemaan Helmutia päähän. Helmut kaatui potkun voimasta päänsä lattiaan lyöden. Myöhemmin lääkäri totesi jo toistakymmentä vuotta sokeana olleen Helmutin saaneen kaatumisen seurauksena aivovamman.

Tällä välin Pate oli tullut kellarista laatikollinen makeaa Rhein-joen laakson viinimailta peräisin olevaa valkoviiniä mukanaan. Poistuessaan Helmutin talosta kaverukset avasivat pullon mieheen todeten olevansa hieman kuivemman kotimaisen väkijuoman ystäviä. Kun kotimaista kirkasta väkijuomaa ei ollut kuitenkaan tähän hätään saatavilla, kaverukset avasivat vielä toiset pullot mieheen ja jatkoivat kävelyä Yanniksen talolle. Yanniksen talon olohuoneen ikkunasta paistoi valo. Kaverukset seisoskelivat viiniä juoden jonkin aikaa Yanniksen talon lähettyvillä paikassa, josta oli hyvä näkyvyys olohuoneen ikkunaan. He huomasivat Yanniksen ja Pirjon kävelevän talon sisällä olohuoneen poikki ja siirtyvän olohuoneen vieressä olevaan makuuhuoneeseen, makuuhuoneen oven sulkeutuessa heidän perässään. Näkymä oli liikaa Patelle: hän alkaa kiroilla voimakkaasti ja avasi vielä kolmannen viinipullon siitä reilun siemauksen ottaen. Hetken päästä Pate otti povitaskustaan käsiaseen, jolla ampui viisi kertaa olohuoneen ikkunan läpi. Myöhemmin todettiin, että kaikki luodit olivat osuneet suoraan olohuoneen ikkunasta näkyvällä seinustalla olevaan takkaan, josta ne olivat kimmonneet eri puolille olohuonetta.

Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Perustele näkemyksesi rikosoikeudellisesti siinä tapauksessa, että jätät syyttämättä jonkun henkilön tai joitakin rikoksia. Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon.

Vastaus korkeintaan kaksi sivua.

2. a) Olosuhdetahallisuus ja sen sisällöstä esitetyt erilaiset tulkintavaihtoehdot (vastaus korkeintaan yksi sivu)

2. b) Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä ylläkuvatun kunnianloukkauksen tekotavan rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta.

Vastaa a- ja b-kohtaan.

3. Oikeushenkilön rangaistusvastuun yleiset edellytykset sekä rikoksentekijän ja oikeushenkilön välinen suhde? (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua)

4. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (RL 7:6)? (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua)

5. Selvitä, mitä ovat kriminalisointiperiaatteet ja mihin niitä tarvitaan? Kerro kunkin kriminalisointiperiaatteen pääpiirteinen sisältö siten, että vastauksen pituus on n 2-3 sivua.

Vastaukset kysymyksiin 1–2 arvostelee professori Jussi Tapani, 3–4 professori Pekka Viljanen ja 5 assistentti Essi Kinnunen.

Kirjoita eri opettajille menevät vastaukset eri papereille!

4.11.2010

1. Oli synkkä ja pimeä marraskuun ilta. Poliisimiehet A ja B olivat saaneet tehtäväksi käydä C:n asunnolla. C:n naapuri oli soittanut hätäkeskukseen ja ilmoittanut C:n asunnosta kuuluvan kovaäänistä ja häiritsevää melua. Puhelun aikana kävi ilmi, että C:n asunnolla oli käyty jo monta kertaa aikaisemminkin selvittämässä häiriökäyttäytymisen syitä. A ja B saapuivat taloyhtiön piha-alueella ja pysäköivät pakettiautomallisen poliisiauton C:n rivitalohuoneiston oven eteen siten, että auton keula osoitti ovea kohti. Sen jälkeen he menivät ovella ja soittivat ovikelloa ilmoittaen samalla rauhallisella, mutta selkeällä äänellä olevansa poliiseja. C ei kuitenkaan avannut ovea, koska hän ei uskonut oven takana olevan oikeita poliiseja, vaan valepoliiseja, jotka olivat tulleet pahoinpitelemään hänet. A ja B pohtivat hetken aikaa erilaisia toimintavaihtoehtoja. He päättivät menetellä siten, että A jatkaa C:n suostuttelua sillä aikaa, kun B tarkkailee tilannetta ikkunasta. B ei kuitenkaan nähnyt tarkkaan, mitä sisällä tapahtui, koska C havaitsi hänet ja veti välittömästi verhot ikkunan eteen. Jonkin ajan kuluttua C ilmoitti yllättäen A:lle ja B:lle, että hän suostuu tulemaan vapaaehtoisesti ulos. Avattuaan oven C alkoi kuitenkin käyttäytyä jälleen uhkaavasti ilmoittaen muun muassa lyövänsä A:ta ja B:tä. Tällöin A ja B päättivät ottaa C:n kiinni häiriökäyttäytymisen estämiseksi. A sai C:stä otteen, mutta tämä onnistui äkillisellä käännöksellä irtaantumaan A:n otteesta. Tämän jälkeen C suuntasi kohti eteisen kaappia, jossa hänellä oli ladattu haulikko. B:llä oli hyvä näköyhteys eteiseen ja ennen kuin A ehti tavoittaa C:n, hän kuuli B:n huutavan kovalla äänellä ”ase”.

Kuultuaan varoitushuudon A kääntyi salamannopeasti ja juoksi poliisiauton taakse suojaan. Samaan aikaan B oli juossut noin 20 metrin päässä ovesta vasemmalla sijaitsevan puun taakse suojaan. Päästyään puun taakse B näki, että A oli piilossa poliisiauton takana. Sen jälkeen B havaitsi C:n tulevan ovesta ulos. C pysähtyi oven edustalle ja ampui kaksi laukausta lonkan korkeudelta. Toinen laukauksista osui muutaman metrin päässä olleen poliisiauton tuulilasiin. Toinen laukauksista meni poliisiauton ohi osuen noin kolmenkymmenen metrin päässä olevaan D:n autoon. Välittömästi toisen laukauksen jälkeen B huusi C:lle ”Seis! Pudota ase!”. C ei kuitenkaan noudattanut käskyä, vaan piti edelleen aseen lonkalla. Tämän jälkeen B ampui tähdätyn laukauksen kohti C:n jalkaa. Luoti osui kuitenkin C:tä pakaraan. Kumpikaan poliisimiehistä ei vahingoittunut, eikä puun taakse suojautunut B ollut lainkaan ampumalinjalla.

Valaistusolosuhteet olivat ampumishetkellä huonot, sillä C:n asunnon ulkovalo oli palanut. Piha-aluetta valaisi D:n auton luona ollut himmeähkö pihavalo. C kertoi kuulusteluissa, että hän ei ollut nähnyt kumpaakaan poliisimiestä tultuaan asunnon ovesta ulos. Hänellä ei ollut tarkoitus vahingoittaa ketään, eivätkä laukauksen olleet tähdättyjä. Hän oli ainoastaan halunnut säikyttää itselleen vieraita miehiä, koska oli kokenut olonsa uhatuksi.

Vastaus korkeintaan kaksi sivua.

2. a) Seuraustahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu)

2. b) Rikoslain 29 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan veropetokseen syyllistyy se, joka veron välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen.

Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä ylläkuvatun veropetoksen tekotavan (ns. passiivisen veropetoksen) rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta.

Vastaa a- ja b-kohtaan.

3. Yhteinen sakkorangaistus?

4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen tuomitusta rangaistuksesta?

5. Edellytykset syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle? (Vastauksen suositeltava enimmäispituus on yksi sivu)

1. Maria oli päättänyt tappaa Matin. Mietittyään erilaisia vaihtoehtoisia tekotapoja hän päätti murskata Matin pään hallussaan olevalla rautaputkella (noin 45 cm pitkä, halkaisija 24 mm).

Maria tiesi, että Matilla oli tapana tehdä joka ilta juoksulenkki kotoaan Hirvensalosta Majakkarantaan. Eräänä kauniina kesäiltana Maria asettui vahtiin pensaisiin lähelle Hirvensaloon johtavaa siltaa. Nähdessään uhrinsa tulevan juosten Maria odotti tätä rauhallisesti. Matin ohitettua pensaan Maria singahti pensaasta Matin perään ja löi häntä niin lujaa kuin pystyi rautatangolla takaraivoon. Iskun voimasta Matti kaatui maahan. Ennen poistumistaan paikalta Maria löi vielä ainakin kahdesti rautaputkella kohti makaavan uhrin päätä.

Matti menetti lyönneistä tajuntansa, mutta ei kuitenkaan kuollut. Runsaat kuusi tuntia myöhemmin (aamuyöllä neljän maissa) hän tuli tajuihinsa ja yritti päästä kotiinsa Hirvensalon Kukolaan. Hirvensaloon johtavan sillan keskivaiheilla häntä alkoi kuitenkin voimakkaasti huimata ja hän otti tukea sillankaiteesta. Koska silta oli juuri tästä kohtaa vahingoittunut, kaide antoi periksi. Kappale kaidetta mukanaan Matti putosi veteen ja hukkui.

Kaide oli vahingoittunut kymmenen päivää aikaisemmin, kun Antti oli ohjausvirheen vaikutuksesta ajautunut liian lähelle kaidetta pakettiautollaan. Antti oli huomannut, että sillan kaide oli saanut kunnon täräyksen mutta välttääkseen vahingonkorvausvelvollisuuden hän ei ollut tehnyt mitään ilmoitusta tapahtuneesta. Törmäyksen jälkeisenä päivänä joku oli kuitenkin tehnyt ilmoituksen vahingoittuneesta kaiteesta Turun kaupungin rakennusvirastolle. Tämän tyyppisistä töistä vastuussa oleva insinööri Jukka oli muiden töiden takia lykännyt käyntiä paikalla myöhempään ajankohtaan. Näin ollen kaidetta ei ollut vielä korjattu Matin horjahdettua sitä vastaan.

Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan Matti kuoli hukkumalla. Lyönneistä saatu vamma ei oikeuslääkärin mielestä ollut ”tappava”. Vamma oli kuitenkin varmuudella saanut Matin vahvasti tokkuraiseksi ja hänen kykynsä tulla toimeen itsenäisesti oli sen vuoksi tapahtuma-aikana ollut vahvasti alentunut.

Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon.

Vastaus korkeintaan kaksi sivua.

2. a) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (vastaus korkeintaan yksi sivu)

2. b) A päättää hankkia ”makkaraa leivän päälle” anastamalla kodinelektroniikkaa ja muita arvotavaroita. Hän tuntee entuudestaan B:n, joka ei kysele turhaan tavaran alkuperästä. A löytää nopeasti sopivan kohteen ja saa selville, että asukkaat lähtevät seuraavana päivänä viikon lomamatkalle. Hän saapuu asunnolle pimeän koittaessa ja rikkoo asunnon ikkunan tarkoituksenaan mennä sitä kautta sisälle. Ikkunan rikkomisen jälkeen hän kuulee koiran haukuntaa. A:sta kuulostaa ikään kuin siltä, että haukunta vahvistuisi. A alkaa pelätä kiinnijäämistä ja niinpä hän poistuu paikalta. Myöhemmin ilmenee, että asuntoa kohti ei ollut tulossa kukaan.

A jää seuraavana päivänä kiinni verekseltään yrittäessään ostaa pienen määrän huumeita. Hän päättää keventää omatuntoaan kertomalla myös asunnon ikkunan rikkomista koskevasta tapauksesta. Syyttäjä päättää vaatia tästä menettelystä A:lle rangaistusta törkeän varkauden yrityksestä. Teonkuvauksen mukaan A oli rikkonut asumiskäytössään olleen asunnon ikkunan tarkoituksenaan anastaa asunnossa olevat arvotavarat. Syyttäjä katsoo teon olevan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, sillä A oli etukäteistiedustelun perusteella tiennyt asukkaiden olevan poissa kotoa tekohetkellä.

A palkkaa sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin varaan rakennat A:n puolustuksen hänen kiistäessään syytteen törkeän varkauden yrityksestä? (vastaus korkeintaan yksi sivu)

Vastaa a- ja b-kohtaan.

3. Arvon menettäminen eli arvokonfiskaatio? (vastaus korkeintaan kaksi sivua)

4.  Ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisedellytykset? (vastaus korkeintaan kaksi sivua)

5. Jokamiehen kiinniotto-oikeus

27.5.2010

1. Arska lähti perjantaina töistä tarkoituksenaan mennä suoraan kotiin. Hän tapasi kuitenkin kotimatkallaan vanhan kaverinsa Miken, jonka ei tarvinnut kauan suostutella Arskaa perjantaikaljalle. Kumottuaan kurkkuunsa kuusi tuoppia tsekkiläistä olutta Arska ja Mike huomasivat tikanheittopaikan olevan vapaana ja kiiruhtivat sinne. Arska näki tikanheittopaikan läheisyydessä entisen työkaverinsa Seijan, jonka hän tiesi työskentelevän nykyisin hotellisiivoojana. Arska muisteli Seijan olevan rempseä nainen, joka oli saanut entisessä työpaikassaan miehetkin punastumaan puheillaan. Niinpä Arska päättää jättää Miken heittämään tikkaa siirtyen Seijan pöytään. Kuuden minuutin intensiivisen ja suorasukaisia vihjauksia sisältävän keskustelun jälkeen Seija lähti hakemaan lisää juotavaa. Hän jätti käsilaukkunsa pöydälle ottaen sieltä vain lompakon mukaansa. Arska saa jostain syystä päähänpiston tutkia Seijan käsilaukkua. Lyhyen penkomisen jälkeen hän löysi sieltä kolme muovikorttia, joiden hän oletti olevan hotellin avaimia.

Arska oli saanut keskustelun aikana selville Seijan työpaikan. Arska hihkaisi Mikelle ja Seijalla hakevansa pankkiautomaatilta lisää rahaa, mutta suuntasi todellisuudella hotellille tarkoituksenaan kokeilla, onnistuisiko korteilla pääsemään sisälle johonkin huoneeseen. Yksi muovikorteista olikin hotellisiivoojien käyttämä yleisavain. Sen avulla Arska pujahti kahteen hotellihuoneeseen, joiden hän lyhyen kuuntelun perusteella oletti olevan tyhjiä tai joissa oletettavasti nukuttiin. Ensimmäisessä huoneessa Arska ei uskaltanut tehdä mitään, koska huoneen asukas kuorsasi melko kovaäänisesti. Toisen huoneen sängyssä myös nukuttiin, mutta levollisesti, joten Arska uskalsi tutkia sängyn vieressä olleen matkalaukun. Hän löysi matkalaukusta 400 euroa käteistä, jotka hän tunki takataskuun. Lisäksi matkalaukussa oli pankkikortti, jonka päällä oli syystä tai toisesta numerolappu. Päästyään ulos hotellista Arska meni ensimmäiselle pankkiautomaatille ja kokeili pankkikortin tunnuslukuna numeroa, joka oli kirjoitettu kortin päällä olleeseen lappuun. Numero osoittautui yllättäen kortin tunnusluvuksi, ja Arska päätti nostaa tililtä 1 900 euroa. Sen jälkeen hän pyyhki kortista sormenjälkensä ja heitti kortin läheiseen roskakoriin. Yllättävästä vaurastumisestaan tyytyväisenä Arska meni lähimpään baariin juomaan talon parasta viskiä.

Seitsemän viskilasin ja neljän lonkeron jälkeen Arska raahautui kotiinsa ja kaatui eteisessä olleen maljakon päälle. Arskan avovaimo Pirjo ei tästä pitänyt, olihan Arska jo kuuden vuoden ajan aina perjantaisin tullut lähes samassa kunnossa kotiin. Pirjo päätti tästä suivaantuneena heittää Arskalle tekemänsä lehtipihvin Arskan nähden parvekkeelta alas. Arska, joka tunnetusti oli äkkipikainen, nappasi pöydältä leipäveitsen ja löi sillä kaksi kertaa Pirjoa vatsaan. Pirjo tunsi vatsassaan kovaa kipua ja pyysi Arskaa soittamaan ambulanssin paikalle. Arska tuhahti, etteivät vammat olleet vakavia, koska Pirjo edelleen oli tolpillaan ja puhui. Arska meni puhelimen sijasta jääkaapille hakemaan oluen. Pirjo pyysi Arskaa toistamiseen soittamaan ambulanssin, koska vatsasta vuosi verta ja kipu tuntui edelleen. Arska ei kuitenkaan reagoidut vielä tähänkään pyyntöön, vaan joi oluen loppuun ja soitti sitten Mikelle. Hän mainitsi keskustelun kuluessa tuikanneensa Pirjoa puukolla vatsaan ja kysyi, mitä mieltä Mike olisi ambulanssin soittamisesta paikalle. Mika hermostui Arskan puheista niin, että ilmoitti tulevansa välittömästi lyömään Arskaa ”pataan”, jollei hän soittaisi ambulanssia paikalle. Arska pelästyi ja soitti ambulanssin paikalle. Sairaalassa kävi myöhemmin ilmi, että veitseniskuista Pirjolle aiheutuneet vammat olivat ulottuneet ohutsuoleen ja suuren vatsavaltimon pinnalle saakka, ja ne olisivat voineet aiheuttaa varsin suurella todennäköisyydellä kuoleman..

Vastaus korkeintaan kaksi sivua.

2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu)

2. b) Rikoslain 36 luvun 6 §:n 1 momentin (769/1990) mukaan kiskontaan syyllistyy se, joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen.

Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä kiskonnan rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta.

Vastaa a- ja b-kohtaan.

3. Laajennettu hyödyn menettäminen? (vastaustila max 2 sivua)

4. Ehdollisen vankeusrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi? (vastaustila max 2 sivua)

5. Selvitä lyhyesti muutamilla lauseilla, mitä tarkoittaa:

a) epävarsinainen laiminlyöntirikos

b) kieltoerehdys

c) ultima ratio –periaate

d) teleologinen tulkinta

e) abstrakti vaarantaminen

26.11.2009

1. B oli viettänyt vapaapäivää A:n asunnossa yhdessä C:n kanssa. B ja A olivat seurustelleet jo vuoden ajan, mutta he eivät asuneet yhdessä. Kaikki kolme nauttivat päivän aikana alkoholia niin, että B ja C alkoivat olla illansuussa tukevassa humalassa. A ei ollut juonut yhtä paljon alkoholia. Illalla B halusi välttämättä lähteä saunomaan A:n saunavuorolla taloyhtiön saunaan, mutta C ei lähtenyt mukaan.

Noin kello 20.30 A ja B lähtivät saunaan. A joutui jonkin verran tukemaan B:tä talon portaikossa, mutta B pystyi kuitenkin itse kävelemään saunatiloihin. A:lla ja B:llä kului runsas tunti saunomiseen ja peseytymiseen. A oli joutunut auttamaan B:tä peseytymisessä. Peseytymisen jälkeen B istahti löylyhuoneessa lauteiden alimmalla osalla ja veti löylyhuoneen oven kiinni. A päätti tällöin lähteä viemään saunomisvälineitä asuntoonsa. Kello oli tuolloin muutamaa minuuttia vaille 22.

A:n saunavuoro oli illan viimeinen. Saunan kiuas oli päällä kello 22:een saakka, jolloin saunatiloihin johtava ovi oli lukkiutunut aikalukituksella. Samalla kiuas oli mennyt pois päältä. Saunatiloihin johtavan oven lukon oli kuitenkin voinut avata tilojen sisäpuolelta. A oli palannut hieman kello 22:n jälkeen hakemaan B:tä. Saunatiloihin johtava ovi oli tällöin lukossa, eikä A päässyt sisälle. A palasi takaisin asunnolle ja mainitsi asiasta C:lle, joka rauhoitteli A:ta ja sanoi, ettei B:llä ollut hätää. A kävi kuitenkin saunatilojen ovella useita kertoja yön aikana ja seuraavana aamuna. Hän oli koputellut käynneillään saunatilojen oveen ja ikkunaan, mutta B ei reagoinut koputteluun eikä A saanut häneen yhteyttä. Vasta noin kello 10 seuraavana aamuna A oli mennyt talonmieheltä saamansa avaimen avulla saunatiloihin. B oli tuolloin maannut kuolleena löylyhuoneen keskimmäisellä lauteella. Löylyhuoneen ovi oli raollaan.

Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauslausunnon mukaan B:n veressä oli ollut alkoholia 3,0 promillea ja virtsassa 4,9 promillea. B:n kuolemaan olivat vaikuttaneet saunan ulkoinen kuumuus ja hänen humalatilansa. B oli kuollut laskuhumalan vaiheessa. Lausunnossa pidettiin todennäköisimpänä sitä, että B oli nukahtanut saunan lauteille ja että hän oli kuollut ulkoisen kuumuuden aiheuttamaan kehon lämpötilan nousuun eli lämpöhalvaukseen.

Arvioi tapauksen perusteella A:n ja C:n rikosoikeudellista vastuuta. Vastaus korkeintaan kaksi sivua.

2. a) Seuraustahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu)

2. b) Rikoslain 36 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan luottamusaseman väärinkäyttöön syyllistyy se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, ja joka väärinkäyttää luottamusasemaan ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa.

Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä luottamusaseman väärinkäytön rangaistavuus edellyttää tahallisuuden näkökulmasta.

3. Selvitä tenttikirjallisuudessa esitettyihin tulkintoihin nojautuen millaista hyökkäystä vastaan voidaan käyttää hätävarjeluoikeutta. (Vastaustila max 2 s.)

4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? (Vastaustila max 2 s.)

5. Laajennettu hyödyn menettäminen? (Vastaustila max 2 s.)

7.10.2009

1. P työskenteli kunnan palveluksessa asemakaava-arkkitehtinä. Hän sai eräänä päivänä puhelun vanhalta koulukaveriltaan Ö:ltä, joka oli siirtynyt kiinteistönvälitysfirman palvelukseen. Ö ehdotti tapaamista yhdessä kaupungin paremmista ravintoloista. P hyväksyi kutsun ja vietti onnistuneen illan Ö:n seurassa. Ö maksoi vähän yli 400 euron suuruisen yhteisen laskun sen kummemmitta keskusteluitta. Illan aikana Ö kertoi hienosta kiinteistökaupasta, joka hänellä oli kiikarissa. Enää piti ainoastaan saada eräs vanha, enemmän tai vähemmän seniili naishenkilö vakuuttuneeksi, että kaupunki aikoo korottaa rajusti hänen tonttimaansa arvoa kiinteistöverotuksessa ja että ainoastaan nopea myynti voi pelastaa hänet ulosmittaukselta. Ö kysyi P:ltä, ”eikö tämä virkamiehenä voisi kirjoittaa jonkinlaisen todistuspaperin, jonka mukaan kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt päätöksen luokitella tuon naishenkilön maa-alue uudelleen kerrostaloalueeksi. Sellainen leimoin varustettu paperi saisi naishenkilön varmasti myymään maan pilkkahintaan.” Ö vakuutti, että toimenpide on riskitön, ja tarjosi P:lle 13 000 euron korvausta, joka maksettaisiin, kun kauppa olisi lyöty lukkoon ja hän itse olisi saanut rahansa jo tiedossa olevalta ostajalta. P lupasi harkita asiaa.

Kun Ö muutaman päivän päästä soitti P:lle, tämä ei pystynyt ollenkaan muistamaan ”todistuspaperikeskustelua”. Lisäksi P totesi, että riippumatta kyseisen illan aikana käydyistä keskusteluista, ”on selvää, etten minä virkamiehenä kirjoita totuudenvastaisia papereita.” Ö, jonka taloudellinen tilanne oli epätoivoinen, katkeroitui syvästi tästä P:n ”petoksesta”.

Mietittyään erilaisia vaihtoehtoja Ö päätti kaivaa esiin pesäpallomailansa. Hän laittoi sen laukkuunsa ja suuntasi kohti omakotitaloa, jossa luuli P:n asuvan. Samalla kun Ö soitti ovikelloa, hän piti pesäpallomailaa käsissään niin, että pystyisi heti lyömään P:tä, kun tämä avaisi oven. Kukaan ei kuitenkaan avannut ovea, minkä vuoksi Ö käveli talon ympäri ja huomasi, että terassin ovi oli lukitsematta. Ö meni ovesta sisään ja alkoi lyödä talon huonekaluja säpäleiksi. Kun hän oli tehnyt sitä muutaman minuutin ajan, hän kuuli vaimeaa murinaa ja huomasi seisovansa silmätysten Durren kanssa. Durre-koira, joka oli sekarotuinen, kuuli huonosti ja kärsi ylipainosta, mutta taloaan ja kotiaan se pystyi vielä puolustamaan. Durre murisi yhä pahemmin ja alkoi lähestyä Ö:tä. Tämä kääntyi nopeasti kantapäillään ja ryntäsi ulos talosta. Ö ei kuitenkaan huomannut, että vähän kauempana pihamaalla oli tyhjä uima-allas. Koska sitä ei ollut katettu, Ö putosi päistikkaa uima-altaaseen sillä seurauksella, että hän mursi reisiluunsa ja sai vakavan aivotärähdyksen. Myöhemmin ilmeni, että Ö oli erehdyksessä soittanut väärän talon ovikelloa.

Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti.

2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa

a) rikossäännös

b) epävarsinainen laiminlyöntirikos

c) kieltoerehdys

d) hyöty–haitta-vertailun periaate

3. Yhteinen sakkorangaistus?

4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen tuomitusta rangaistuksesta?

5. Selvitä yrityksestä luopumista ja tehokasta katumista koskevan sääntelyn sisältö.

Vastaustila kaikkien kysymysten osalta on rajoitettu kahteen sivuun.

Maksimipistemäärä kustakin kysymyksestä on 10.

Muista kirjoittaa vastaukset kysymyksiin 1-2 (Jussi Tapani), 3-4 (Pekka Viljanen) ja 5 (Essi Kinnunen) eri papereille.

21.8.2009

1. A oli iltakävelyllä pienen kaupungin keskustassa. Samaan aikaan juuri ajokortin saanut B ajeli kylänraittia edestakaisin autolla, jossa oli mukana hänen ystävänsä C. Keskustassa oli 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus, mutta B ajoi reilua ylinopeutta auton nopeuden ollessa noin 60–80 kilometriä tunnissa. A oli pukeutunut tummaan tuulipukuun, eikä hänellä ollut heijastinta. Keskustassa oli kohtuullinen valaistus, mutta näkyvyyttä heikensi sateinen sää. B lähestyi suojatietä hidastamatta vauhtiaan, eikä hän huomannut suojatietä ylittämään lähtenyttä A:ta. A oli ehtinyt ohittaa suojatien keskikorokkeen. Vähän ennen suojatietä B keskittyi vaihtamaan autoradion kanavaa. Nostaessaan päänsä ylös hän ehti havaita A:n auton konepellin edessä, jonka jälkeen auto törmäsi A:han. B aloitti jarrutuksen välittömästi törmäyksen jälkeen.

A lensi törmäyksen voimasta ensin auton tuulilasia vasten ja sen jälkeen hän tömähti maahan. Tämän seurauksen hänen vasen ranteensa murtui ja sääreen syntyi murtuma, joka ulottui nivelpintaan. Lisäksi hänelle aiheutui aivojen ohimolohkon ruhjevamma.

Päälleajon silminnäkijä D hälytti paikalle ambulanssin. Ambulanssin saavuttua paikalle hoitohenkilöstö teki tilannearvion ja päätti viedä A:n noin 50 kilometrin päässä sijaitsevaan keskussairaalaan. Heidän ratkaisunsa perustui erityisesti siihen, että A oli törmäyksen jälkeen vielä sekavassa tilassa.

Matkalla sairaalaan ambulanssi joutui kolariin E:n kuljettaman henkilöauton kanssa. E oli nauttinut muutaman oluen ennen liikkeelle lähtöään. Hän oli tulossa sivutieltä päätielle ja pysähtyi risteykseen. Nähtyään ambulanssin lähestyvän kovaa vauhtia E arveli kuitenkin ehtivänsä päätielle riittävän ajoissa. E arvioi kuitenkin tilanteen väärin ja tuli suoraan ambulanssin eteen niin, että ambulanssin kuljettaja joutui tekemään voimakkaan äkkijarrutuksen. Jarrutuksen seurauksen ambulanssin kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan. Ambulanssi törmäsi osittain E:n henkilöauton perään, jonka jälkeen matka jatkui kohti ojanpiennarta. Ojassa vauhti hidastui ja lopulta ambulanssi kaatui kyljelleen. Törmäyksen seurauksena ambulanssin henkilöstö vahingoittui vakavasti. Myös A:lle syntyi vakavia vammoja. Häneltä murtui reisiluu ja hän sai otsalohkosta päälaen lohkoon ulottuvan kovakalvon alaisen vuodon.

Jonkin ajan kuluttua onnettomuuspaikalle saapui henkilöauto, jonka kuljettaja hälytti paikalle toisen ambulanssin. Onnettomuudessa loukkaantuneet henkilöt kuljetettiin keskussairaalaan. A:n tila oli heikentynyt siinä määrin, että hänet päätettiin välittömästi leikata. Leikkaus eteni alussa suunnitelmien mukaisesti, mutta operaation loppuvaiheessa lääkäri teki viillon millimetrin verran vikaan. Leikkausvirhe hidasti A:n toipumista merkittävästi. Toipilasaikana hän sai sairaalabakteerin, joka heikensi A:n vastustuskykyä ja lopulta infektio aiheutti A:n kuoleman.

Arvioi B:n, C:n, E:n ja lääkärin menettelyä rikosoikeudelliselta kannalta.

2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa

a) rikossäännös

b) olosuhdetahallisuus

c) pakkotila

d) ultima ratio periaate

3. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi?

4. Sakon muuntorangaistus?

5. Selvitä, mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan hätävarjelulla ja itseavulla. Selvitä myös, mikä on niiden keskinäinen suhde.

Vastaustila on jokaisen kysymyksen osalta rajoitettu 2 sivuun. Maksimipistemäärä jokaisesta kysymyksestä on 10 p.

Kirjoita vastaukset kysymyksiin 1-2 (Jussi Tapani), 3-4 (Pekka Viljanen) sekä 5 (Essi Kinnunen) eri arkeille.

27.5.2009

1. A oli ammatiltaan vartija. Hän oli viettämässä ystäviensä kanssa vapaailtaa Turun keskustassa. Paikalle osui sattumalta A:lle entuudestaan tuttu B, joka raivostui silmittömästi nähdessään A:n. Paikalla olleet A:n ystävät yrittivät rauhoitella B:tä, joka näytti ensin rauhoittuvan. Yhtäkkiä hän kuitenkin löi nyrkillä A:ta kasvoihin. Isku ei ollut kovinkaan voimakas, eikä A provosoitunut siitä, vaan hän pyysi tapahtumaa läheltä seurannutta vartijaa soittamaan poliisin paikalle. B ei kuitenkaan halunnut jäädä selvittämään asiaa, vaan pinkaisi pakoon. A:n mielestäni tämä oli pelkurimaista käyttäytymistä, eikä hän halunnut päästää B:tä näin helpolla pälkähästä. Niinpä hän lähti B:n perään juosten ja hyväkuntoisena saavutti B:n hetkessä. Kun oli ilmeistä, että B ei edelleenkään halunnut pysähtyä, A kaatoi hänet kumoon. Samalla hetkellä alkoi lähistöltä kuulua poliisiauton sireenin ääni. A ehti vilkaista sivulle ja havaita poliisiauton lähestyvän tapahtumapaikkaa. B:n yrittäessä edelleen riuhtoa itseään irti A:n otteesta, A kaivoi esille taskussaan olleen OC-pippurikaasusumuttimen. Ennen kuin hän ehti sumuttaa pippurikaasua B:n kasvoille, poliisit saapuivat paikalle. He havaitsivat A:n kädessä olleen pippurisumuttimen, mutta eivät millään lailla reagoineet asiaan. Poliisin ehdittyä aivan viereen A päätti sumuttaa kaasua B:n kasvoihin.

B hermostui ymmärrettävästi asiasta. Silmät kirvellen hän alkoi haukkua A:ta ”natsisiaksi” ja ”fasistiksi”. Lisäksi B väitti A:n syyllistyneen pahoinpitelyyn, kun A oli muutamia viikkoja sitten vartiointitehtäväänsä suorittaessaan tavannut B:n ja estänyt tämän pääsyn erääseen kauppakeskuksessa sijaitsevaan liikkeeseen. B:n kovaääniset syytökset kantautuivat poliisin ja lähellä olleiden sivullisten korviin.

Poliisi erotti A:n ja B:n toisistaan. Koska tilanne näytti epäselvältä, he päättivät viedä kummankin henkilön poliisilaitokselle kuulusteluita varten. B ei ilahtunut tästä tiedosta. Hän ilmoitti saaneensa äskettäisin vahvistuksen HIV-positiivisuudestaan, eikä hän todellakaan aikonut lähteä poliisiasemalla asian selvittämistä varten. Tämä ei kuitenkaan herättänyt mitään vastakaikua poliiseissa, vaan he tarttuivat entistä määrätietoisemmin B:n käsivarresta kiinni viedäkseen hänet poliisiautoon. B vastusteli ankarasti pyrkien irrottautumaan poliisien otteesta. Lisäksi hän karjui kovaan ääneen aikovansa tappaa poliisit, jos he eivät päästäisi häntä menemään. Lopulta B onnistui nostamaan käsivarttaan siten, että hän ulottui puremaan käsivarresta pitänyttä toista poliisimiestä kämmenselkään. Poliisimiehen irrotettua otteensa hän onnistuisi raapimaan toisen poliisimiehen poskea ja korvaa. Lopuksi hän sylki kumpaakin poliisia päin osuen heitä naamaan.

Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti.

2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa

a) rikossäännös

b) todennäköisyystahallisuus

c) kieltoerehdys

d) oikeushyvien suojelun periaate

3. Sakon muuntorangaistus?

4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen rangaistuksesta?

5. Mitä ovat RL 20 luvun pakottamisrikokset? Selosta lyhyesti pakottamisrikosten perustunnusmerkistöjen keskeinen sisältö.

27.11.2008

1. Tapaus

2. (Jussi Tapani) A oli Citymarket Oy:n itsevalintamyymälässä irrottanut hälyttimet kahdesta pelilaatikosta ja ottanut lasivitriinistä viisi matkapuhelinta. Hän oli piilottanut matkapuhelimet imurihyllyyn pahvilaatikon taakse, minkä jälkeen hän oli lähtenyt tyhjin käsin ulos myymälästä. Vartijat olivat ottaneet hänet kiinni kassalinjojen jälkeen. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta varkauden yrityksestä (10 p.). a) A on palkannut sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin varaan rakennat A:n puolustuksen hänen kiistäessään syytteen varkauden yrityksestä? b) Ratkaiset juttua käräjäoikeuden notaarina yhdessä lautamiesten kanssa. Päädytte yksimielisesti siihen, että teko syyksiluetaan A:lle varkauden yrityksenä. Millaisen rikosoikeudellisen argumentoinnin jälkeen päädytte tähän johtopäätökseen?

3. (Jussi Tapani) Selvitä vangitsemisen edellytykset sekä vangitsemiseen liittyvän päätöksenteon keskeisimmät piirteet. (10 p)

4. (Essi Kinnunen) Mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja kehen se kohdistuu? Selvitä kiellon tarkempi sisältö vaikkapa esimerkkien avulla. (10 p)

5. (Pekka Viljanen) Sakon muuntorangaistus? (10 p)

8.10.2008

1. Tapaus

2. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Korkein oikeus on muutama viikko sitten antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:90. Käräjätuomari oli valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavaa korvausta koskevassa riita-asiassa hankkinut kantajaa koskeneen rikosrekisterin otteen tiedustelematta asianosaisten kantaa todisteen hankkimisesta ja varaamatta heille tilaisuutta lausua todisteen merkityksestä asiassa. Rikosrekisterin otteesta ilmeneviä tietoja oli sisällytetty käräjäoikeuden tuomion perusteluihin. Kysymys siitä, oliko käräjätuomari menettelyllään syyllistynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Millaisin perustein katsot KKO :n argumentoineen mainitsemassaan kysymyksessä? Miten tahallisuus asiassa määritellään? Maksimi 10 pistettä.

3. (Mikko Vuorenpää) Henkilöntarkastus ja —katsastus? Vastauksen pituus max. 2 sivua.

4. (Pekka Viljanen) Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) Vastauksen maksimipituus 2 sivua

5. (Essi Kinnunen): Kieltoerehdyksen (RL 4: 2) sisältö ja vaikutukset rangaistusvastuuseen? Vastaustilaa max 2 sivua!

15.8.2008

1. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Turun keskustassa on sattunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut TYKSin tapaturmakiinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija punaista vastaan pelkästään omalla riskillään? Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja tuomita rangaistukseen? Miten arviointiin vaikuttaisi TYKSissä tapahtunut hoitovirhe, joka olisi osasyy jalankulkijan kuolemaan? Maksimi 10 pistettä.

2. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Korkein oikeus on antanut hiljattain seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:3 3. Yhtiön öljynjalostamolta oli sen työntekijöiden huolimattomuudesta päässyt suuri määrä öljyä jalostamon maaperään, josta sitä oli valunut myös mereen. Työntekijät oli tuomittu rangaistuksiin tuottamuksellisesta ympäristön turmelemisesta. Kysymys yhtiön tuomitsemisesta yhteisösakkoon. Miten ja millaisin perustein KKO mielestäsi saattoi ratkaista asettamansa kysymyksen? Maksimi 10 pistettä. Selvitä vangitsemisen edellytykset sekä vangitsemiseen liittyvän päätöksenteon keskeisimmät piirteet. (10 p) (Vastaustila max 2 sivua). (Pirjatanniemi)

4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen rangaistuksesta? (10 p) (Vastauksen maksimipituus 2 sivua) (Viljanen, Pekka)

5. Selvitä lyhyesti rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältö. Mistä alaperiaatteista se koostuu?

28.5.2008

1. Tapaus

2. Korkein oikeus on antanut aivan hiljattain seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:33. Yhtiön öljynjalostamolta oli sen työntekijöiden huolimattomuudesta päässyt suuri määrä öljyä jalostamon maaperään, josta sitä oli valunut myös mereen. Työntekijät oli tuomittu rangaistuksiin tuottamuksellisesta ympäristön pilaamisesta. Kysymys yhtiön tuomitsemista yhteisösakkoon. Miten ja millaisin perustein KKO mielestäsi saattoi ratkaista asettamansa kysymyksen? (Eero Backman)

3. Selvitä voimassa olevan seksuaalirikossä peruslähtökohdat. Huomaathan, että kysymyksessä ei pyydetä kuvaamaan tunnusmerkistöjen yksityiskohtia, vaan kyse on sä peruslähtökohtien selvittämisestä. (Pirjatanniemi: luennot ja Keskeiset rikokset 2006) (Elina Pirjatanniemi)

4. Jäännösrangaistuksen määrä täytäntöön pantavaksi? (Pekka Viljanen)

5. Mikä on kielletyn riskinoton asema Fränden rikosopissa? Selvitä käsitettä myös mainitsemalla esimerkki selvästi kielletyn riskinoton tapauksista, avoimesta tapauksesta (rajatapauksesta) ja selvästi sallitun riskinoton tapauksesta. (Essi Kinnunen)

29.11.2007

1. Turun keskustassa on sattunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut TYKSin tapaturmaklinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija punaista vastaan yksinomaan omalla riskillään? Voidaankoja millä edellytyksillä auton kuljettaja tuomita rangaistukseen? Mitä tapauksen arviointiin vaikuttaisi se, että TEHYn työtaistelu olisi alkanut ja klinikan sairaanhoitajat olisivat irtisanoutumisen vuoksi jääneet sinä päivänä kotiin? Maksimi 10 pistettä.

2. Kesäkuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun: KKO 2007:56 Kunnianloukkaus Tahallisuus Asianomistajaa velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassa edustanut asianajaja HN oli valituslupahakemuksessaan Korkeimmalle oikeudelle asettanut hovioikeuden tuomiossa syytetyn avustajan OT:n tutkittavan asian vaiheita koskevalle kertomukselle annetun merkityksen kyseenalaiseksi sillä perusteella, että tämä oli aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen epärehellisyydestäja että hänet oli HN:n käsityksen mukaan samasta syystä myös erotettu asianajajaliitosta (otsikon loppua ei tässä toisteta). Kommentoi tapausta rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa. Maksimi 10 pistettä.

3. Mitkä ovat ne rikosprosessuaaliset pakkokeinot, joihin myös yksityishenkilö voi ryhtyä? Selvitä pääpiirteissään myös kyseisten pakkokeinojen käytön edellytykset.

4. Jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi määrääminen? (10 p)

5. Selvitä rangaistavan avunannon edellytykset sekä se, miten kyseisestä teosta rangaistaan. (10 p)

10.10.2007

1. (Eero Backman) Turun keskustassa on tapahtunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut saamiinsa vammoihin TYKSin tapaturmakiinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija punaista vastaan yksinomaan omalla riskillään? Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja tuomita rangaistukseen? Pohdi erilaisia mahdollisia tapahtumienkulkuja rikosoikeudellisen tahallisuus- ja tuottamusmoitteen valossa.

2. (Eero Backman) Toukokuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun: KKO 2007:46 Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen - Virkasalaisuuden rikkominen - Asianomistaja Työterveyslääkäri, joka oli virkasuhteessa kaupunkiin, oli laatinut oppilaitoksen opettajasta kaksi lääkärintodistusta, joissa opettaja todettiin työkyvyttömäksi, ja toimittanut ne työnantajalle. Opettaja vaati työterveyslääkärin tuomitsemista rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisista, koska tämä oli laatinut lääkärintodistukset muun muassa vastoin opettajan kieltoa, ja virkasalaisuuden rikkomisista, koska tämä oli paljastanut työnantajalle opettajan suostumuksetta lain mukaan salassa pidettävän tiedon. Kommentoi tapausta rikosoikeuden valossa.

3. Mitä tarkoitetaan henkilöön kohdistuvalla etsinnällä? Millaisin edellytyksin henkilöön kohdistuva etsintä voidaan suorittaa? (Pirjatanniemi)

4. A on tuomittu tuomioistuimessa T1 ehdottomaan vankeusrangaistukseen rikoksesta R1. Myöhemmin hänet on tuomittu tuomioistuimessa T2 ehdottomaan vankeusrangaistukseen rikoksesta R2, joka oli tehty ennen tuomiota Ti. Tuomioistuin T2 otti aiemman tuomion huomioon RL 7:6:ssa edellytetyllä tavalla. Tuomioistuimessa T3 tulee tuomittavaksi rikos R3, joka myös on tehty ennen ensimmäistä tuomiota T1. Miten tuomioistuin T3 mahdollisesti soveltaa RL 7 luvun 6 §:ää?

5. Mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja kehen se kohdistuu? Selvitä kiellon tarkempi sisältö vaikkapa esimerkkien avulla.

10.8.2007

1. Tapaus

2. Korkein oikeus on 19.9.2003 antanut seuraavanlaisen tuomion.
KKO 2003:84. Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinrakennuksen lähistöllä sijaitsevalle kettutarha-alueelle vastoin omistajan tahtoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kettutarha-alue katsottiin tekohetkellä voimassa olleessa rikoslain 24 luvun 1 §:n 1 momentissa (39/1889) tarkoitetuksi kotirauhan suojaamaksi paikaksi, mutta käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen 1.10.2000 voimaan tulleiden rikoslain 24 luvun säännösten kannalta vastaajien tekoa pidettiin julkisrauhan rikkomisena. Koska tekohetkellä voimassa olleen lain soveltaminen olisi johtanut olennaisesti ankarampaan lopputulokseen, sovellettiin uutta lakia ja vastaajat tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta.
Selvitä rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa, millaisia olivat otsikossa mainitut Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevät perusteet Maksimi 10 p.

3. Millä edellytyksillä rikoksesta epäilty voidaan määrätä matkustuskieltoon? Selvitä myös kiellon keskeinen sisältö ja kiellon m koskevan päätöksentekomenettelyn pääpiirteet. (Pirjatanniemi)

4. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) (Viljanen, Pekka)

5. Kieltoerehdyksen (RL 4: 2) sisältö ja vaikutukset rangaistusvastuuseen? (vastaustilaa max 2 sivua) (Kinnunen, Essi)

23.5.2007

1. Tapaus

2. (Eero Backman) Toukokuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2007:46 Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen - Virkasalaisuuden rikkominen - Asianomistaja Työterveyslääkäri, joka oli virkasuhteessa kaupunkiin, oli laatinut kaupungin oppilaitoksen opettajasta kaksi lääkärintodistusta, joissa opettaja todettiin työkyvyttömäksi, ja toimittanut ne työnantajalle. Opettaja vaati työterveyslääkärin tuomitsemista rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisista, koska tämä oli laatinut lääkärintodistukset muun muassa vastoin opettajan kieltoa, ja virkasalaisuuden rikkomisista, koska tämä oli paljastanut työnantajalle opettajan suostumuksetta lain mukaan salassa pidettävän tiedon. Kommentoi tapausta rikosoikeuden valossa. (Maksimi 10 pistettä).

3. (Pirjatanniemi) Pakkokeinolain 7 luvun 1a kuuluu seuraavasti: Suhteellisuusperiaate. Tässä laissa tarkoitettuja pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen tärkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Miksi suhteellisuusperiaate on tärkeä pakkokeinoja käytettäessä? — Mene suoraan asiaan: vastaustilaa on vain yksi sivu. (10 p)

4. (Pekka Viljanen) Yhteinen sakkorangaistus? max l0p Vastaustila rajoitettu 2 sivuun!

5. (Essi Kinnunen) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (RL 5:2)? max 10 p Vastaustila rajoitettu 2 sivuun!

2.11.2006

1. Turkulaisen paikallispankin konttorinjohtaja A oli ajatuksissaanja häntä puistatti. Sen huomasivat paikalla ollut asiakas B ja tämän tuttava C. B oli tuolloin hakemassa pankilta lainaa 100 000 euroa. B oli päättänyt hankkia ulkomailta posliiniastiastoja ja ryhtyä myymään niitä laskelmiensa mukaan suurella voitolla. Takaajaksi suostunut C huojentui kuullessaan B:ltä, että vakuudet olisivat ihan kunnossa. Takaus olisi pelkkä muodollisuus. Pankilla oli jo valmiiksi yleispanttina B:n asunto-osakkeet. Niinpä C kirjoitti nimensä papereihin. A, joka ei juuri sillä hetkellä jaksanut olla kiinnostunut B:nja C:n asioista, järjesti luoton, vaikka B:Ilä oli aikaisempia vastuita pankille lähes 300 000 euron edestä ja asunto-osakkeiden arvo tuskin ylitti 300 000 euroa. Näitä seikkoja ei kerrottu C:lle.
Pankinjohtaja A:llakin oli rahahuolia. Uuden naisystävän D:n viihdyttämiseen tarvittavien varojen määrä oli osoittanut, ettei pankinjohtajankaan palkka välttämättä ole kilpailukykyinen. A oli, myöntämällä itselleen toimivaltansa ylittäen erinäisiä lainoja, kesän aikana maksanut omia ja D:n toiselle pankille olevia lainoja pankin varoista. Tämän ohella naisystävä D oli antanut ymmärtää, että A voisi osoittaa todellista rakkautta ja aikomustensa kunniallisuutta vaikkapa ostamalla D:lle auton. Muutenhan mahdollinen avioliitto alkaisi taloudellisesti selvästi epätasa-arvoisissa merkeissä. A rahoitti D:lle ostamansa Mercedes Benz-merkkisen auton, jonka käteishinta oli 65 000 euroa, vakuudettomalla luotolla, jonka pankin luottotoimikunta A:n tekaiseman luottopäätöksen mukaan oli A:lle muka myöntänyt.
Arvioi tapausta rikosoikeuden valossa. (Eero Backman, max 10 pistettä)

2. Henkilöauton kuljettaja ajaa Turun keskustassa sallitulla nopeudella vasten vihreää valoa. Jalankulkija kävelee suojatielle vastoin punaista valoa. Auto törmää jalankulkijaan, joka loukkaantuu pahoin ja joutuu olemaan sairaalahoidossa useita viikkoja. Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen jalankulkijan vamman aiheuttamisesta? Vai käveleekö jalankulkija punaista valoa vasten pelkästään omalla vastuullaan? Perustele vastauksesi. (Eero Backman, max. 10 p)

3. Millaisia menettelyllisiä vaatimuksia asetetaan kotietsinnälle? Miksi kotietsintä on niin tarkkaan säännelty? (Elina Pirjatanniemi) max 10 p

4. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Kuvaile ongelmia, joita tästä samalla kertaa -edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimessa. (Pekka Viljanen) max 10 p

5. RL 4:5 :ssä säännelty pakkotilateko on sallittu, jos 'teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava". Mitä seikkoja on otettava huomioon pakkotilateon puolustettavuutta arvioitaessa? Konkretisoi vastaustasi esimerkein! (Essi Kinnunen) max 10 p

27.9.2006

1. Tapaus

2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona

3. Matkustuskielto

4. Yhteisen sakkorangaistuksen määrääminen

5. Rangaistusvastuun edellytykset epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa?

15.6.2006

1. Tapaus

2. KKO on vuonna 2003 antanut seuraavan ennakkoratkaisun:

KKO 2003:84. Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinrakennuksen lähistöllä sijaitsevalle kettutarha-alueelle vastoin omistajan tahtoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kettutarha-alue katsottiin tekohetkellä voimassa olleessa rikoslain 24 luvun 1 §:n 1 momentissa (39/1889) tarkoitetuksi kotirauhan suojaamaksi paikaksi, mutta käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen 1.10.2000 voimaan tulleiden rikoslain 24 luvun säännösten kannalta vastaajien tekoa pidettiin julkisrauhan rikkomisena. Koska tekohetkellä voimassa olleen lain soveltaminen olisi johtanut olennaisesti ankarampaan lopputulokseen, sovellettiin uutta lakia ja vastaajat tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta.

Sinua haastattelee erään lehden toimittaja, joka ei ymmärrä KKO:n tuomiota. Selvitä hänelle, mistä on kysymys ja mihin ratkaisu perustuu. Olisivatko 1.1.2004 voimaan tulleet uudet rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevat säännökset jollakin tavoin vaikuttaneet KKO:n ratkaisuun, jos tuomio olisi valmistunut sen jälkeen?

3.1. Mitä tarkoittavat seuraavat rikosoikeudelle tärkeät käsitteet:
a) analogiakielto,
b) tarkoitustahallisuus,
c) pakkotila,
d) hätävarjelun liioittelu,
e) yllytys?

3.2. Kirjoita esimerkki, johon sovellat yhtä yllä mainituista käsitteistä. Luo esimerkissäsi sellainen tilanne, jonka esiintyminen voisi olla mahdollista käytännössä.

4. Tapaus

5. Pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset PKL:n mukaan?

8.3.2006

1. Tapaus

2. Välillinen tekeminen.

3. Vaikuttaako rikoksentekijän humalatila rangaistusvastuuseen?

4. Tapaus

5. Pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset PKL:n mukaan?

14.12.2005

1. Tapaus

2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona

3. Mitkä ovat oikeutetun hätävarjeluteon ehdot?

4. Tapaus

5. Rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen? Esitä myös yksi esimerkki säännöksen soveltamisesta.

10.11.2005

1. Tapaus

2. Millainen erehdys on kieltoerehdys ja mikä on sen rikosoikeudellinen merkitys?

3. Mitkä ovat törkeän huolimattomuuden arvioinnissa käytettävät kriteerit? Esitä myös yksi esimerkki törkeästä huolimattomuudesta.

4. Tapaus

5. Vankeusrangaistuslain täytäntöönpanomääräykset.

14.12.2005

1. Tapaus

2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona.

3. Mitkä ovat oikeutetun hätävarjeluteon ehdot?

4. Tapaus

5. Rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen?

23.6.2005

1. Tapaus

2. Tapaus

3. Kieltoerehdys (RL 4 luvun 2 §).

4. Tapaus

5. Tahallisuus ja tunnusmerkistöerehdys?

9.3.2005

1. Tapaus

2. Tapaus

3. Luonnonvararikokset suomen rikoslain mukaan.

4. Tapaus

5. Tunnusmerkistöerehdys?

1.12.2004

1. Tapaus

2. Tapaus

3. Terrorismirikokset Suomen rikoslain mukaan.

4. Tapaus

5. Kieltoerehdys

27.10.2004

1. Tapaus

2. Tapaus

3. Terrorismirikokset Suomen rikoslain mukaan.

4. Tapaus

5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniotto-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä osassa.

24.6.2004

1. Tapaus

2. Tapaus

3. Rikoksentekijän erehdystä koskevien uusien säännösten (RL 4 luvun 1-3 §) pääkohdat.

4. Tapaus

5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniotto-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä osassa.

3.3.2004

1. tapaus

2. tapaus

3. Tunnusmerkistöerehdys ja kieltoerehdys, niiden erot ja yhtäläisyydet uusien säännösten valossa.

4. tapaus

5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniott-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä osassa.

4.12.2003

1. tapaus

2. tapaus

3. Dopingrikoksia koskevat säännökset

4. tapaus

5. Vastuu epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta pääpiirteissään?

29.10.2003

1. tapaus

2. tapaus

3. Kerro muutamalla lauseella, mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet rikosoikeudessa:
a) kansainvälinen rikos
b) virkamies
c) yrituksen kelvollisuus
d) välillinen tekeminen
e) vaalirikos
f) työpaikkakiusaaminen
g) surma
h) ihmisryöstö
i) yritysvakoilu
j) velallisen epärehellisyys

4. tapaus

5. Vastuu epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta pääpiirteissään? (Nuutila=

19.6.2003

1. tapaus

2. tapaus

3. Kerro muutamalla lauseella, mitä seuraavat asiat tarkoittavat rikosoikeudessa (vastaustilaa yhteensä neljä sivua)
a) kaksoisrangaistavuuden vaatimus
b) tehokas katuminen
c) välillinen tekeminen
d) kiihottaminen kansanryhmää vastaan
e) laiton sotilaallinen toiminta
f) rekisterimerkintärikos
g) seksuaalinen häirintä
h) vakuusoikeuden loukkaus
i) velallisen epärehellisyys
j) kurssin vääristäminen

4. tapaus

5. Syyntakeisuuden asteet rikosoikeudessa? Humalan vaikutus syyntakeisuuteen?

5.3.2003

1. tapaus

2. tapaus

3. Eero backman: Luonnonvararikoksia koskevien säännösten (RL 48a luku) pääkohdat?

4. tapaus

5. Lainkonkurrenssi?

4.12.2002

1. tapaus

2. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua). KKO on vuonna 2001 antanut seuraavan ennakkoratkaisun:

KKO 2001:88. Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli sitoutunut suorittamaan osituksessa saamansa kiinteistön kauppahinnalla. A ei ollut menettelyllään syyllistynyt kavallukseen.

Tapauksessa käräjäoikeus ja hovioikeus olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä kavalluksesta. Yhteinen velka oli verovelka. Laiminlyönnin takia A:n puoliso joutui maksamaan veron kokonaan.

Mistä käsityksesi mukaan tapauksessa oli kysymys? Kommentoi tapausta kertomalla käsityksesi niistä perusteista, joiden johdosta KKO kumosi alempien oikeuksien tuomiot.

3. (Eero Backman, vastaustilaa yhteensä neljä sivua) Kerro muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudessa tarkoittavat seuraavat asiat:
a) Kansainvälinen rikos
b) Tehokas katuminen
c) Julkisrauhan rikkominen
d) Luottamusaseman väärinkäyttö
e) Kurssin vääristäminen

4. tapaus

5. Tahallisuuden alaraja? (Ari-Matti Nuutila, vastaustilaa kaksi sivua)

30.10.2002

1. tapaus

2. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua) Korkeimmassa oikeudessa on äskeittäin annettu tuore ennakkoratkaisu liikennerikoksesta.

KKO 2002:81 Liikennerikos - Kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle

A oli B:n pyynnöstä kuljettanut tämän omistamaa autoa. Juopuneen B:n vaatimuksesta A oli matkan aikana antanut auton B:n kuljetettavaksi… (A:ta vastaan ajettiin syytettä kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle)

Otsikon jatkoa ei tässä kerrota, sillä kysymys kuuluu seuraavasti. Mikä on rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa KKO:n tuomion sisältö ja miten sitä on perusteltava?

3. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua) Dopingrikoksia koskevat säännökset.

4. tapaus

5. Praeter legem -kielto? (Nuutila)

19.6.2002

1. Tapaus

2. (Eero Backman) Korkein oikeus on antanut viime vuonna seuraavan kavallusrikosta koskevan ennakkoratkaisun:
Kko 2001:88 Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli sitoutunut suorittamaan osituksessa saamansa kiinteistön kauppahinnalla. A ei ollut menettelyllään syyllistynyt kavallukseen.
Alemmat oikeudet, Turun käräjäoikeus ja hovioikeus, olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä kavalluksesta. A oli kiinteistökaupasta saamallaan kauppahinnalla sitoutunut maksamaan puolisoiden yhteisen verovelan. Maksun laiminlyönnistä oli johtunut, että A:n puolisolta perittiin verovelkaa ja hän kärsi sen takia taloudellista vahinkoa.
Kommentoi tapausta kertomalla rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa, millä perusteilla käsityksesi mukaan KKO on kumonnut alempien tuomioistuinten langettavat tuomiot. Mistä tapauksessa siis viime kädessä on kysymys? Vastaustilaa on kaksi sivua.

3. (Eero Backman) Luonnehdi muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudesta tarkoittavat seuraavat ilmaisut. Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua.
a. Pakkotila
b. Sodankäyntirikos
c. Virkamiehen vastustaminen
d. Markkinointirikos
e. Koulukiusaaminen

4. OIKEUSTAPAUS (Nuutila)

Antti harjoitti huoltamotoimintaa haja-asutusalueella valtatien varressa. Antti omisti yhtiön ja oli huolissaan siitä, että huoltamolle oli tehty viime kuukausien aikana yhteensä neljä murtoa, mutta poliisia ei koskaan saatu paikalle ajoissa. Hän oli neuvotellut ongelmasta poliisilaitoksen kanssa, josta oli todettu, että poliisilla ei ole voimavaroja valvoa maalla olevaa huoltamoa. Vakuutusyhtiökään ei ollut kiinnostunut asian selvittämisestä.
Antti päätti selvittää asian itse. Hän alkoi yöpyä huoltoasemallaan varusteenaan luvallinen pistooli. Kolmanena yönä huoltamolle oltiin taas murtautumassa. Antti oli hiljaa kunnes kaksi murtovarasta oli keräämässä tiskin takana kasseihin tupakkaa ja keskiolutta. Silloin Antti tuli takahuoneesta ja ilmoitti aseella uhaten, että ”seis, olette kiinniotetut”. Varkaat lähtivät siitä paikasta karkuun. Heillä oli pihassa auto kuljettajineen, ja kolmikko lähti pakomatkalle.
Antti seurasi omalla autollaan perässä. Ajoittain takaa-ajossa ajettiin 120 km/h nopeudella, vaikka nopeusrajoitus oli 60 km/h. 20 minuutin takaa-ajon jälkeen murtovarkaat pysäyttivät autonsa, hylkäsivät saaliinsa ja jatkoivat pakoaan jalan.
Antille ei kuitenkaan riittänyt omaisuutensa takaisin saaminen, vaan hän jatkoi takaa-ajoa saadakseen rikoksentekijät kiinni. Kun pakenijat juoksivat peltoa pitkin pakoon, Antti ampui heitä kohti pistoolilla sillä seurauksella, että yksi pakenijoista sai luodin reiteensä. Tämän jälkeen myös kaksi muuta murtovarasta antautuivat Antille.
Tapauksen rikosoikeudellinen arviointi Antin osalta? Perusteltu vastaus. Vastaustilaa kaksi sivua.

5. Praeter legem –kielto? (Nuutila)

28.02.02

1. Tapaus

2. KKO on vuonna 2001 antanut seuraavan ennakkoratkaisun:
KKO 2001:88 Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli sitoutunut suorittamaan osituksessa saamansa kiinteistön kauppahinnalla. A ei ollut menettelyllään syyllistynyt kavallukseen
Tapauksessa käräjäoikeus ja hovioikeus olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä kavalluksesta. Yhteinen velka oli verovelka. Laiminlyönnin takia A:n puoliso joutui maksamaan veron kokonaan.
Mistä käsityksesi mukaan tapauksessa on kysymys? kommentoi tapausta kertomalla käsityksesi niistä perusteista, joiden johdosta KKO kumosi alempien oikeuksien tuomiot.

3. Kerro muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudessa tarkoittavat seuraavat asiat:
a) kansainvälinen rikos
b) Tehokas katuminen
c) Julkisrauhan rikkominen
d) Luottamusaseman väärinkäyttö
e) Kurssin vääristäminen

4. Tapaus

5. Törkeä tuottamus?

Rikosoikeus

Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Lex ry