Siviiliprosessi, vaihtoehtoiset riidanratkaisutavat ja insolvenssioikeus

Siviiliprosessi, vaihtoehtoiset                            

riidanratkaisutavat ja insolvenssioikeus

Erikoistumisjaksot

15.6.2011

1. A ja B haluaisivat perustaa yksityisen osakeyhtiön. A olisi valmis sijoittamaan yhtiöön työpanoksensa ja 5.000 euroa. B olisi valmis sijoittamaan yhtiöön 10.000 euroa. He haluaisivat kuitenkin, että yhtiön muistuttaisi mahdollisimman paljon kommandiittiyhtiötä, siten, että

 

a)      päätösvalta yhtiössä olisi yksinomaan A:lla;

b)      B:llä olisi kuitenkin etuoikeus yhtiön voittoon ennen A:ta;

c)      mahdollisuus jakaa varoja yhtiöstä olisi maksimaalinen;

d)      kummallakaan ei olisi mahdollisuutta luovuttaa osakkeitaan ulkopuoliselle ilman toisen suostumusta; ja

e)      B voisi kuitenkin lähteä yhtiöstä siten, että hän saisi sijoittamansa panoksen lähtiessään takaisin.

 

Miten nämä A:n ja B:n tavoitteet toteutetaan osakeyhtiölain mukaisella yhtiöjärjestyksellä? (20 p.)

 

1. Miten avoin yhtiö perustetaan siten, että se saa täyden oikeushenkilöllisyyden? (10 p.)

 

_____________

 

1. Lähioikeudet ja immateriaalioikeudellinen suoja (Weckström, luennot) (10 p.)

 

_____________

 

Liikesuhteesta pidättäytyminen määräävän markkina-aseman väärinkäytön muotona? (10 p.)

10.3.2011

1.   Ovatko hakemusasiat dispositiivisia vai indispositiivisia? Anna perusteltu vastaus. (Linna, Hakemuslainkäyttö) (10 p.)  

2.   Oikeusperiaatteiden merkitys insolvenssioikeudessa? (Koulu, Uusi konkurssilaki) (10 p.)

3.   Elinkeinotulon ulosmittaus Linnan mukaan? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.)

4.   Oikeustapaus (seuraavalla sivulla) (10 p.)

16.6.2010

1. Todistelu välimiesmenettelyssä? (Möller, Välimiesmenettelyn perusteet)  (10 p.)

2. Muutoksenhakulegitimaatio? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.)

3. Yhdenvertaisuuden periaate konkurssissa? (Koulu, Uusi konkurssilaki) (10 p.)

4. Oikeustapaus (seuraavilla sivuilla) (10 p.)

OIKEUSTAPAUS  (10 p.)

Liikemies Veikko Velkoja on Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen jättämässään haastehakemuksessa vaatinut Turusta olevan kirjailija Veli Velal­lisen ja Helsingistä olevan taiteilija Tauno Takaajan velvoitta­mista yhteisvastuullisesti heti hänelle suorittamaan Velallisen hyväksymän haltijavelkakirjan määrä 50.000 mk, minkä maksamisesta Takaaja oli mennyt omavelkaiseen takaukseen. Velkoja on liittänyt haastehakemuksensa oheen asianomaisen velkakirjan, joka on päivää­mätön ja vaadittaessa maksettava.

 

Käräjäoikeudesta vastaajille oli ensin lähetetty tavanomainen postitiedoksianto, mitä vastaajat eivät kuitenkaan olleet nouta­neet ilmeisestikin arvaten lähetyksen oikean sisällön. Tämän jälkeen haastemies oli toimittanut haasteen tiedoksi vastaajille 28.2.2010 Kulttuurirahaston apurahojen jakotilaisuudessa Helsin­gissä.

 

Velallinen ja Takaaja ovat vastineissaan katsoneet haastamisen tapahtuneen laittomasti kesken arvokasta kansallista juhlatilai­suutta. Velallinen on kertonut allekirjoittaneensa velkakirjan pahassa rahapulassaan opiskeluaikoinaan 1990-luvun loppupuolella  vakuudek­si kantajalta saamastaan avusta, minkä hän oli sittemmin korvannut tälle erinäisillä töillään. Sen vuoksi hän piti asiaa jo rauennee­na. Takaaja taas on pitänyt kannetta kohdaltaan ennenai­kaisena, koska Velallista ei vielä ollut edes tuomittu maksuvel­volliseksi Velkojalle.

 

Leksin hakemuksesta Turun oikeusaputoimista on oikeusapulain (257/2002) säännösten nojalla ja asianmukaisten selvitysten perusteella myöntänyt Velalliselle oikeusapua korvausvelvolli­suudetta valtiolle taannehtivasti 8.3.2010 lukien koskemaan kaik­kia asiassa jo suoritettuja tarpeellisia toimenpiteitä ja määrännyt asian­ajaja Leksin hänen avustajakseen.

 

Asia on esillä tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa pidettävässä suulli­sen valmistelun istunnossa. Velkojaa edustaa asianmukaisen valtuu­tuksen nojalla varatuomari Pykälä ja Velallista asianajaja Leksi. Takaaja on saapunut itse paikalle.

 

Asiamiehet puolin ja toisin toistavat päämiestensä haastehakemuk­sessa ja vastineessa esitetyn. Leksi vaatii nyt kanteen jättämistä tutkimatta tai joka tapauksessa sen hylkäämistä vanhentuneena, koska velkakirjan laatimisesta oli kulunut jo yli 10 vuotta.

 

Takaaja tekee heti aluksi pari prosessiväitettä ennen pääasiaan vastaamistaan. Ensinnäkin kanne häntä vastaan olisi tullut panna vireille hänen kotipaikkansa tuomioistuimessa eli Helsingin kärä­jäoikeudessa. Toiseksi hän ei ollut saanut hyväkseen laillista haasteaikaa Turussa pidettävään istuntoon. Muutoin Takaaja toistaa vastineessaan esittämänsä ja vaatii joka tapauksessa kanteen hylkäämistä kohdaltaan perusteettomana ja vanhentuneena, koska Velkoja oli myöhemmin suullisesti vapauttanut hänet takausvastuus­ta ja kun takaukseen menostakin oli kulunut jo yli 10 vuotta.

 

Pykälä kiistää päämiehensä vapauttaneen Takaajaa takausvastuusta. Velkakirja oli Pykälän mukaan allekirjoitettu vasta vappuna 2000, joten velka ei ollut vielä vanhentunut.

Asianosaisten ilmoitettua, ettei asiaan ole saavissa enempää selvitystä eikä siinä ole mahdollisuutta sovintoon, pääkäsittely pidetään heidän suostumuksellaan heti valmistelun jälkeen. Pykälä aikaisemmin esittämillään perus­teilla vaatii kanteen hyväk­symistä ja lisäksi pääomalle korkoa 10 prosenttia haasteen tiedok­siantopäivästä 28.2.2010 lukien sekä korvausta kantajan oikeuden­käyntikuluista asianajolaskun mukaises­ti yhteensä 2.500 euroa.

 

Leksi ja Takaaja toistavat niin ikään aikaisemmin lausumansa ja katsovat, että vasta pääkäsittelyssä esitetyt korkovaatimus ja kuluvaatimus tulisi jättää tutkimatta, varsinkin kun velkakirjassa ei ollut edellytetty korkoa maksettavaksi. Takaaja vaatii korvaus­ta oikeudenkäyntikuluistaan laskun mukaisesti yhteensä 550 euroa. Leksi jättää myös oikeudelle asianajolaskunsa, jonka mukaan hänen kulunsa asiassa ovat 55 euroa ja palkkionsa 1.200 euroa.

 

Käräjäoikeuden päätös ?

 

Vastaus on kirjoitettava käräjäoikeuden perustellun päätöksen muotoon! Kaikkiin vaatimuk­siin ja väitteisiin on annettava perusteltu vastaus. Erillisiä esseemuotoisia selostuksia ei arvostella.

 

28.4.2010

  1. Menettelyn julkisuus tuomioistuinsovittelussa? (Ervasti) (10 p.)

2. Todistelun uskottavuuden arviointi pääkäsittelyperusteena hovioikeudessa? 

(Jokela) (10 p.)

3. Velkojien keskinäinen asema ulosotossa? (Linna) (10 p.)

4. Oikeustapaus (seuraavilla sivuilla) (10 p.)

11.3.2010

 1. Määrittele termi tuomioistuisovittelu ja selosta mitä etuja tuomioistuinsovittelulla on verrattuna normaaliin täysimittaiseen riita-asian oikeudenkäyntiin ja miten tuomioistuinsovittelu eroaa sovinnon edistämisestä tuomioistuimessa?

    (Ervasti) (10 p.)

2. Millä edellytyksellä asianosainen voi prekluusiosta huolimatta vielä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut jutun valmistelussa?

    (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.)

3. Konkurssin tavoiteperiaatteet?

     (Koulu) (10 p.)

4. Oikeustapaus (10 p.)

X Oy on asetettu konkurssiin 16.12.2009. Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski, jossa yhtiö on myös harjoittanut liiketoimintaansa. Yhtiö on siirtynyt vuonna 1997 ulkomaiseen omistukseen. Sen jälkeen konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä on toteutettu liiketoimia, jotka ovat nyt konkurssipesän tarkasteltavina mahdollisten korvauskanteiden nostamiseksi. Toimet ajoittuvat pääasiassa vuosille 2003–2008, mutta tutkinnassa on myös toimia vuodesta 1998 alkaen.

Mahdollisina vastaajina on yksityishenkilöitä ja yhtiöitä useista eri maista. Lähtökohtaisesti vastaajina on ainakin henkilöitä, joiden asuin-/kotipaikat ovat Indonesiassa, Luxemburgissa, Neitsytsaarilla, Singaporessa ja Sveitsissä. Kanteet tulisivat perustumaan sekä vanhaan että voimassa olevaan osakeyhtiölakiin ja asiassa voidaan esittää myös rikosperusteisia vahingonkorvausvaatimuksia.

Tarkastele tapauksen pohjalta sitä, miten määräytyy toimivaltainen tuomioistuin laitonta varojenjakoa ja osakeyhtiön vastuuhenkilön, osakkeenomistajan ja tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta koskevassa asiassa, kun vastaajina on tahoja, joiden kotipaikat ovat toisaalta EU:n ulkopuolella ja yhtäältä EU:ssa ja Suomessa.

Vastaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

 

1)      Onko suomalaisella tuomioistuimella toimivalta ulkomaisiin vastaajiin nähden kyseisissä asioissa osakeyhtiölain (jälj. OYL) 24 luvun 1 §:n perusteella?

 

2)      Voiko toimivalta ulkomaisia vastaajia kohtaan syntyä oikeudenkäymiskaaren (jälj. OK) 10 luvun perusteella yleisesti ja/tai ovatko kyseistä asiaa koskevat kanteet mahdollisesti kumuloitavissa Suomeen OK 10 luvun säännösten perusteella tai jollakin muulla perusteella, jos ja kun vastaajatahoina on myös Suomessa asuvia yksityishenkilöitä ja Suomessa kotipaikkaansa pitäviä yhtiöitä?

 

3)      Miten lainvalinta asiassa määräytyy vastaajien ollessa ulkomaisia tahoja?

 

4)      Miten forumkysymykset ja suomalaisen tuomioistuimen toimivalta ulkomaisia vastaajia kohtaan määrittyvät silloin, kun

 

a) kyseessä on osakeyhtiölain soveltamista koskeva asia laitonta varojenjakoa ja täyttövelvollisuutta koskien (OYL 24 luku),

b)  vahingonkorvausvaatimukset perustuvat rikosperusteiseen vahingonkorvausvastuuseen, ja

c)  kun näitä asioita käsitellään samassa oikeudenkäynnissä, joissa siis vaatimukset perustuvat osin osakeyhtiölakiin ja osin rikosperusteiseen vahingonkorvausvastuuseen, jossa vastaajina on useita henkilöitä ja tahoja, joista osa on suomalaisia?

 

5)      Voiko vastaajan kotipaikan muuttuminen vaikuttaa toimivaltaisen oikeuspaikan määrittymiseen? Mikä hetki määrittää vastaajan kotipaikan, mikäli vastaajan kotipaikalla on merkitystä toimivaltaisen tuomioistuimen määrittymisen osalta? Onko siis vaikutusta sillä, jos vastaajan kotipaikka muuttuu a) kanteen vireille tulon jälkeen tai b) kanteen tiedoksisaannin jälkeen?  (Kysymys jatkuu seuraavalla sivulla!)

 

6)      Vaikka vastaajana ei olisikaan Suomessa kotipaikkaansa pitävää henkilöä tai yhtiötä, jonka osalta kotipaikka lienee olevan Suomessa, voiko Suomessa olevalle tuomioistuimelle syntyä toimivalta jollakin muulla perusteella kaikkia vastaajatahoja vastaan yhdessä tai erikseen ilman Suomessa kotipaikkaansa pitävän vastaajatahon mahdollistamaa kumulaatiotakin?

 

7)      Jos Suomen tai minkään muunkaan valtion tuomioistuin ei vaikuttaisi olevan ensisijaisesti toimivaltainen asiassa, voidaanko asia tutkia Suomessa jollakin toissijaisella perusteella? 

Tentti 17.6.2009                                      LAKIKIRJATENTTI 

1. Ulosmittauksen vaihtoehdot? (Linna) (10 p)

2. Aineellinen prosessinjohto? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p.)

3. Riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 3 §:n mukaan (26.8.2005/663) sovittelun edellytyksenä on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on muuten tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden. Edellä mainitun RiitSovL 3 §:n perusteluissa (HE 114/2004) on selostettu tilanteita, jolloin asia on senlaatuinen, että se ei sovellu soviteltavaksi sekä tilanteita, jolloin sovittelu ei ole tarkoituksenmukaista. Kerro näistä tilanteista. (Ervasti: Sovittelu tuomioistuimessa) (10 p.)

4. Oikeustapaus (10 p.)

A:n vapaa-ajan asunnon uudehko saunarakennus oli palanut pahoin tulipalossa jouluaattona 2008. A seurueineen pääsi onneksi vahingoittumattomana ulos palavasta saunasta, mutta kaikki vaatteet ja muut henkilökohtaiset esineet ynnä saunajuomat paloivat saunan mukana. Sauna oli vakuutettu Vakuutusyhtiö Täysvakuutus Oy:ssä, joka suoritti A:lle korvaukseksi rakennukselle aiheutuneena vahinkona 30.000 euroa, palossa tuhoutuneiden vaatteiden ym. henkilökohtaisen irtaimiston arvona 1000 euroa sekä palon syttymishetkellä vielä nauttimatta olleiden virvokkeiden arvona enemmän näytön puuttuessa kohtuullisiksi harkitut 100 euroa. A piti yhtiön suorittamia korvauksia saunarakennuksesta ja virvokkeistaan riittämättöminä ja nosti kanteen yhtiötä vastaan Calonian käräjäoikeudessa saadakseen täyden korvauksen vahingoistaan.

A:n oikeudenkäyntiavustajan asianajaja Leksin laatimassa haastehakemuksessa A oli vaatinut vakuutuksenantajalta korvausta vakuutukseen sisältyneen esinevakuutuksen perusteella tuhoutuneesta saunasta koko vakuutusmäärän 50.000 euroa ja nauttimatta jääneistä juomista tarkan laskelman mukaisesti 324 euroa eli saamatta jääneinä korvauksina yhteensä 20.224 euroa lain mukaisine korkoineen. Haastehakemuksen oheen Leksi on liittänyt kyseisen vakuutussopimuksen ja Rakennuspalvelu Ky:n lausunnon, jonka mukaan sauna oli palanut korjauskelvottomaksi. Lisäksi Leksi on ilmoittanut todistajaksi asiassa saunaseurueeseen kuuluneen B:n ja todistusteemaksi "saunajuomien arvo".

Vastaajayhtiö on antamassaan vastineessa kiistänyt A:n vaatimukset kokonaisuudessaan, minkä jälkeen valmistelua hoitava käräjätuomari Tunari on kutsunut asianosaiset Calonian käräjäoikeudessa istuntosalissa IX tänään pidettävään ja klo 12 alkavaan valmisteluistuntoon.

Valmisteluistunnossa Leksi toistaa haastehakemuksessa esitetyt vaatimukset ja vaatii vielä lisäksi vastaajalta korvausta vakuutukseen sisältyneen keskeytysvakuutuksen perusteella vakuutussopimuksen mukaisesti yksi prosentti kuukaudessa vakuutusmäärästä eli 500 euroa kuukaudessa 1.1.2009 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asianajolaskun mukaiset 5000 euroa lain mukaisine korkoineen.

Vastaajayhtiön asiamies varatuomari Vastus kiistää edelleen kanteen kokonaisuudessaan. Vastus pitää Rakennuspalvelu Ky:n kirjallista todistetta kelvottomana. Vastus vaati lisäksi kantajan keskeytysvakuutukseen perustuneen korvausvaatimuksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen jättämistä tutkimatta, koska niitä ei ollut esitettu haastehakemuksessa, kuten laissa edellytetään. Vastus vaatii sen sijaan kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut niinikään 5000 eurolla korkoineen.

Leksi huomauttaa, että Vastus on tehnyt prosessiväitteensä vasta pääasiaan vastaamisen jälkeen.

Tunarin patisteluista huolimatta Leksi ja Vastus eivät suostu sovintoon, mutta ilmoittavat toki suostuvansa siihen, että pääkäsittely voidaan pitää Tunarin johdolla heti valmistelun päättymisen jälkeen tässä istuntosalissa IX.

Pääkäsittelyssä Leksi ja Vastus toistavat jälleen aikaisemmin lausumansa. Todistajana kuultu B vahvistaa kantajan laskelman nauttimatta jääneistä juomista oikeaksi ja pyytää todistajanpalkkioksi 200 euroa, joka Leksin mielestä on kohtuullinen päiväkorvaus Caloniaan saapumisesta. Vastus ilmoittaa nyt katsovansa B:n olleen esteellinen todistamaan, koska tällä on itsellään osa asiassa. Vastus vaatii sen vuoksi, ettei B:n kertomusta saa ottaa huomioon tuomiota laadittaessa.

Käräjäoikeuden lainmukainen ratkaisu perusteluineen? Vastaus on kirjoitettava käräjäoikeuden perustellun päätöksen muotoon. Kaikkiin vaatimuksiin ja väitteisiin on annettava perusteltu vastaus!

16.4.2009             LAKIKIRJATENTTI

1. Suppea ulosotto? (Linna) (10 p)

2. Vuoden 2004 konkurssilain tavoitteet? (Koulu) (10 p.)

3. Asianosainen ei saa riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa (prekluusio), ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä (OK 6 luku 9 § 1 momentti). Mitä tiedät tuon lainkohdan tarkoittamasta pätevästä syystä ja sen arviointiin vaikuttavista seikoista?(Jokela) (10 p.)

4. Oikeustapaus (10 p)

Autoilija Pekka Laaksonen on 4.2.2009 Turun käräjäoikeuteen jättämällään haastehakemuksella haastanut rakennusmestari Seppo Parpon (kotipaikka Lahti) vastaamaan kanteeseen, jossa vaaditaan, että käräjäoikeus velvoittaa Parpon korvaamaan Laaksoselle 4.000 euroa maksamattomana kauppahintana. Laaksosen esittämä vaatimus perustuu haastehakemuksen mukaan siihen, että Parpo oli 31.12.2008 ostanut Laaksoselta tämän käytetyn auton 6.000 euron hinnasta. Auton toimituksen yhteydessä (15.1.2009) Parpo oli maksanut kauppahinnasta 2.000 euroa ja loppukauppahinta (4.000 euroa) oli sovittu maksettavaksi viimeistään 31.1.2009. Loppukauppahintaa Parpo ei kuitenkaan ollut koskaan maksanut Laaksoselle.

Käräjäoikeus antoi asiassa haasteen, jonka tiedoksianto Parpolle tapahtui 15.2.2009.

Vastauksessaan Parpon asiamies varanotaari Luomala vaati kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.  Sinänsä Luomala myönsi oikeaksi sen, että Laaksonen oli myynyt autonsa Parpolle, mutta kiisti sen, että auton hinnaksi olisi sovittu 6.000. Edelleen paikkaansa pitämätön oli väite siitä, että auton loppukauppahinnan maksupäiväksi olisi sovittu 31.1.2009. Parpon mukaan auton hinnaksi oli sovittu 3.000 euroa ja loppukauppahinnan (1.000 euroa) eräpäiväksi 30.4.2009. Kirjalliseksi todisteeksi Parpo ilmoitti vastineessaan omat päiväkirjamerkintänsä ajanjaksolta 30.12.2008-15.1.2009, joissa merkinnöissä hän oli yksityiskohtaisesti käsitellyt mm. Laaksosen kanssa käytyjä neuvotteluja.

Tänään pidettävässä valmistelun istunnossa ovat läsnä Pekka Laaksosen asiamiehenä asianajaja Joni Helenius, vastaaja Parpo sekä hänen oikeudenkäyntiavustajansa varanotaari Luomala. Valmisteluistunnon aluksi oikeuden puheenjohtaja selosti mistä asiassa on kysymys ja mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty. Tämä jälkeen asianajaja Helenius totesi, ettei valmistelun istunto voi alkaa ennen kuin Luomala näyttää valtakirjan, jonka nojalla tämä voi ylipäätään olla oikeutettu edustamaan Parpoa asian käsittelyssä. Luomala totesi tähän, että hän ei kyllä rupea esittelemään mitään valtakirjoja Heleniukselle. Lisäksi Luomala totesi, että juttua käsittelevä tuomari oli mitä ilmeisimmin esteellinen, koska tämä oli nuoruudessaan opiskeluaikanaan seurustellut useampia viikkoja silloisen oikeustieteen ylioppilas Heleniuksen kanssa. Edelleen Luomala huomautti, että mahdollisesta esteellisyydestä huolimatta kanne tulisi kuitenkin jättää tutkimatta, koska se oli nostettu väärässä foorumissa. Toimivaltainen käräjäoikeus jutussa Luomalan mukaan olisi Parpon kotipaikan eli Lahden käräjäoikeus.

Mainitun alkukeskustelun jälkeen Pekka Laaksosen edustaja Helenius uudisti haastehakemuksessa esitetyn 4.000 euron vaatimuksen, jonka lisäksi hän myös vaati pääomalle korkolain mukaista viivästyskorkoa eräpäivästä eli 31.1.2009 lukien. Perusteluina hän uudisti kaikki haastehakemuksessa esitetyt perusteet. Todistajaksi Helenius ilmoitti vielä Jari Liikkasen, joka työskentelee Pekka Laaksosen kuljetusliikkeen apumiehenä. Liikkasen todistusteemaksi Helenius ilmoitti Laaksosen ja Parpon välisen sopimuksen sisällön. Kirjallista sopimusta autokaupasta ei Laaksosen ja Parpon välillä koskaan ollut solmittu. Edelleen Helenius katsoi, että varanotaari Luomalan esittämillä väitteillä väärästä foorumista ei ollut jutun kannalta merkitystä.

Parpo puolestaan uudisti valmistelun istunnossa kaikki kirjallisessa vastauksessaan esittämänsä seikat. Lisäksi Parpo totesi, että Laaksosen vasta valmistelun istunnossa esittämää korkovaatimusta olisi pidettävä kiellettynä kanteenmuutoksena, koska lain mukaan kaikki vaatimukset on esitettävä jo haastehakemusvaiheessa. Edelleen Parpo totesi, että todistajaksi ilmoitettu Liikkanen on kaikin tavoin esteellinen todistamaan jutussa, koska tämä on työsuhteessa kantajaan.

Mainittujen lausumien jälkeen asianosaiset suostuivat siihen, että pääkäsittely pidetään asiassa valmistelun yhteydessä. Pääkäsittelyssä asianosaiset uudistavat kaikki aiemmin esittämänsä vaatimukset ja väitteet. Jutussa todistajana kuultava Liikkanen kertoo muun muassa, että hän oli ollut läsnä, kun Laaksonen ja Parpo olivat sopineet auton kauppahinnaksi 6.000 euroa ja eräpäiväksi haasteessa mainitun 31.1.2009.

Pääkäsittelyn lopuksi Laaksonen ja Parpo esittävät oikeudenkäyntikululaskunsa.  Laaksonen vaati Parpolta oikeudenkäyntikulujensa korvaukseksi B:ltä 7.000 euroa laillisine korkoineen ja Parpo Laaksoselta 4.000 euroa samoin laillisine korkoineen. Kysyttäessä Laaksonen paljoksuu Parpon oikeudenkäyntikuluvaatimusta ja päinvastoin.

A) Pohdi essee-muodossa tapahtumaselosteesta ilmeneviä prosessuaalisia ongelmia. (6 p.)

B) Laadi käräjäoikeuden ratkaisu. Laadi tuomio siinäkin tapauksessa, että olisit A) kohdan pohdinnoissa havainnut jutussa jonkin sellaisen prosessuaalisen puutteen, joka mielestäsi estäisi asian tuomioistuinkäsittelyn. (4 p.)

12.3.2009                            LAKIKIRJATENTTI

 

1.Jutun palauttaminen hovioikeudesta käräjäoikeuteen? (Jokela) (10 p)

2. Keinotekoisten järjestelyjen sivuuttamismahdollisuudet ulosotossa? (Linna) (10 p.)

3. Konkurssin jatkaminen julkisselvityksenä? (Koulu) (10 p.)

4. Oikeustapaus (10 p)

Hovioikeuden pääkäsittelyssä käsitellään lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa, jossa käräjäoikeus oli määrännyt A:n ja B:n yhteiset lapset X:n ja Z:n yksin äitinsä A:n huoltoon ja vahvistanut X:lle ja Z:lle normaalit B:n tapaamisoikeudet.  Hovioikeudessa B on edelleen vaatinut ensisijaisesti, että X ja Z uskotaan yksin hänen huoltoonsa ja määrätään asumaan hänen luonaan ja että X:lle ja Z:lle vahvistetaan hänen valituksessaan tarkemmin yksilöidyt tapaamisoikeudet, ja toissijaisesti, että X:n ja Z:n oikeutta tavata häntä laajennetaan.  Lisäksi B on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 3 000 eurolla  ja hovioikeudessa myöhemmin esitettävän laskun mukaan. Vastauksessaan A vaatii B:n valituksen hylkäämistä ja B:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa.  Vastauksessaan A on lausunut, että käräjäoikeuden päätös oli oikea. Käräjäoikeus oli aikanaan määrännyt molemmat osapuolet kärsimään itse omat oikeudenkäyntikulunsa.

B:n, jolla ei ole oikeusapua, avustajana toimii asianajaja C. Vastapuolena oleva A saa oikeusapua 20 % omavastuulla. Häntä avustaa asianajaja D. Oikeudenkäynnin päätteeksi asianosaiset esittävät oikeudenkäyntikululaskunsa. C vaatii valituksesta, pääkäsittelyyn valmistautumisesta, todistelusta ja pääkäsittelystä 2000 euroa + arvonlisäverona 440 euroa eli yhteensä 2440 euroa. D vaatii vastauksesta, pääkäsittelyyn valmistautumisesta ja pääkäsittelystä 1000 euroa + arvonlisäverona     220 euroa eli yhteensä 1220 euroa ja B:n velvoittamista korvaamaan A:lle tämän omavastuuosuus.  Asiassa A:n nimeämä todistaja D on vaatinut päivärahaa 16 euroa ja matkakulujen korvausta 6 euroa eli yhteensä 22 euroa sekä B:n nimeämä todistaja E päivärahaa 16 euroa, matkakulujen korvausta 6 euroa ja ansion menetyksestä 100 euroa eli yhteensä 122 euroa.

Asia jää päätettäväksi. Hovioikeus katsoo, että syytä käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole, joten X ja Z määrätään yksin A:n huoltoon ja lapsille vahvistetaan käräjäoikeuden päätöksessä lausuttu oikeus tavata B:tä. Hovioikeus lausuu päätöksessään muun muassa seuraavan. "B ja E ovat hovioikeudessa kertoneet asiaan vaikuttavista seikoista samalla tavoin kuin käräjäoikeuden päätökseen on kirjoitettu. Heidän kertomuksensa on samansuuntainen kuin jo käräjäoikeudessa esitetty sosiaalilautakunnan selvitys, joka osoittaa A:lla olevan B:tä paremmat mahdollisuudet turvata nyt 1 ja 2 vuotiaille X:lle ja Z:lle hyvä hoito ja kasvatus sekä lasten ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä huolenpito. Tämän vuoksi ei ole esitetty syytä muuttaa käräjäoikeuden päätöstä."

Tehtäväsi on nyt laatia asian edellyttämät oikeudenkäyntikuluratkaisut.  Pohdittavaksi tulevat ainakin seuraavat kysymykset:

-A:n ja B:n keskinäinen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus

-Avustajien oikeus saada korvausta valtion varoista

-Todistelukustannusten korvaaminen

- kuka ja miten korvataan D:n ja E:n todistelukustannukset

-A:n ja B:n velvollisuus korvata valtiolle sen varoista maksettuja oikeudenkäyntikuluja.

 

Voit kirjoittaa vastauksen pelkästään päätöslauselmien muotoon (= kuka maksaa, kenelle maksaa, mistä maksaa, millä perusteella maksaa), mutta jos se tuntuu vaikealta, voit kirjoittaa perustellun esseevastauksen. Korkoja ei tarvitse huomioida.