Siviilioikeuden historia

 

Siviilioikeuden historia
Erikoistumisjakso
Kuulustelu

 

1.12.2010

 

1. Kiinteän omaisuuden merkitys suku- ja sääty-yhteiskunnassa
   (luennot)

2. Liberalismin siviilioikeuden keskeiset periaatteet (luennot)

3. Työsuhteiden sääntely liberalistisessa ja teollistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa: päämäärät ja keinot (Kairinen: Modernin työoikeuden historia, teoksessa Letto-Vanamo (toim.): Suomen oikeushistorian pääpiirteet)

 

4 a. Feodaalinen omistusoikeusnäkemys: oppirakennelma ja sen vaikutus käytännössä Korpijaakon tarkastelemana aikana (Korpijaakko: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa)

 

4 b. Naimattoman naisen asema palkollisena tai itsellisenä Pylkkäsen mukaan (Pylkkänen: Puoli vuodetta, lukot ja avaimet)

 

4 c. Selvitä, kuinka Winberg teoksensa lopussa tarkastelee ruotsalaisen yhteiskunnan kehitystä käsitteiden feodalismi, kollektivismi ja individualismi kautta. (Winberg: Grenverket)

 

14.5.2009

1. Kiinteän omaisuuden merkitys suku- ja sääty-yhteiskunnassa (luennot)

2. Liberalismin siviilioikeuden keskeiset periaatteet (luennot)

3. Selvitä roomalaisen tyyppipakkoisen sopimusoikeusjärjestelmän pääpiirteet. (Pihlajamäki ym.)

4. Vastaa valintasi mukaan joko kysymykseen a, b tai c:

a) Millainen oli odaalisen omistusoikeuden sisältö ja oikeussuoja? (Korpijaakko)

tai

b) Millainen oli naimattomuus naisen elämänvaiheena ja naimattoman naisen asema palkollisena tai itsellisenä? (Pylkkänen)

tai

c) Millainen oli maakuntalakien ja keskiaikaisen käytännön ilmentämä sukulaisuusjärjestelmä? (Winberg)

5.3.2009

1. Sukuyhteisöjen ja sääty-yhteiskunnan siviilioikeuden yhtäläisyydet ja erot (luennot)

2. Avioliitto vuoden 1734 laissa: epätäydelliset avioliitot ja avioero (luennot)

3. Mitkä tekijät vaikuttivat Aarnion mukaan testamenttisäännösten kehitykseen Ruotsi-Suomessa? Selvitä erityisesti, miten testamentin käsite selkiintyi ja miten erilaisten yhteiskunnallisten intressien väliset jännitteet ilmenivät testamenttisäännöksissä! (Letto-Vanamo)

4. Vastaa valintasi mukaan joko kysymykseen a, b tai c:

a) Korpijaakon tutkimuksen johtopäätös on, että lappalaiset itse kokivat omistavansa käyttämänsä maat ja vedet, ja myös virallisesti heidän oikeusasemansa vastasi tämän ajatteluvan sisältöä.  Selvitä, mikä Korpijaakon mukaan oli lappalaisten oikeusaseman ja lappalaisen omistusoikeusjärjestelmän perimmäinen selitysperuste! Selvitä myös, erosiko tämä peruste maata viljelevien verotalonpoikien maanomistusoikeudellisen aseman selitysperusteesta! Miten Korpijaakko luonnehtii oman tutkimuksensa ja aikaisemman tutkimuksen eroja tässä suhteessa? (Korpijaakko)

tai

b) Tutkimuksensa yhteenvedossa Pylkkänen esittää kokoavia huomioita siitä, miten miesten ja naisten erilainen asema ilmeni lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä. Selvitä pääpiirteisesti, mitä Pylkkänen toteaa miesten ja naisten aseman eroista yhtäältä toimintavapauksien ja toisaalta omistusoikeuden suhteen. Tapahtuiko maalaistalouksissa eläneiden naisten oikeudellisessa asemassa muutoksia Pylkkäsen tarkastelemalla ajanjaksolla? (Pylkkänen)

tai

c) Teoksensa lopussa Winberg hahmottelee maanomistusoikeutta koskevan tutkimuksensa perusteella ”kolmatta näkökulmaa” (en ”tredje ståndpunkt”) välittämään kahta historiatieteissä esitettyä käsitystä yhteiskunnan kehityksestä pitkien ajanjaksojen aikana. Selvitä Winbergin esityksen perusteella, millaisia nämä käsitykset ovat  ja miten Winbergin välittävä ”kolmas näkökulma” niistä eroaa! Selvitä erityisesti, miten feodalismi, kollektivismi ja individualismi liittyvät Winbergin näkökulmaan! (Winberg)