Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus
AVIOVARALLISUUS- JA JÄÄMISTÖOIKEUS
2.3.2011
Huom! Vastaa yhteensä neljään (4) kysymykseen. Kysymykset 1-2 ovat teoksesta Aarnio – Kangas, Suomen jäämistöoikeus I ja kysymykset 3-4 teoksesta Aarnio – Kangas, Suomen jäämistöoikeus II. Kysymykset 5-6 ovat kaikille yhteiset.
1. Perinnöstä luopuminen perittävän eläessä
2. Pesänjakajan toimivallan rajat
3. Testamentin hyväksyminen
4. Testamentin tekijän tahdonmuodostusvirheet testamentin moiteperusteina
5. Puolison oikeus maksaa tasinko rahana (Saarenpää)
6. Mitä avioliittolain ja perintökaaren säännöksiä pidetään sillä tavoin suoraan sovellettavina, että ne syrjäyttävät tapaukseen mahdollisesti muutoin sovellettavan vieraan valtion lain? (Mikkola)
17.2.2010
1. Aviopuolisoiden sopimusvapaus (Saarenpää, Ositus)
2. Suomen kansalainen A ja Saksan kansalainen B olivat solmineet avioliiton Suomessa vuonna 2006. Tämän jälkeen he olivat asettuneet asumaan ensin Suomeen mutta muuttaneet jo keväällä 2007 Saksaan, missä ovat siitä lähtien asuneet. Nyt B:lle on avautumassa houkutteleva mahdollisuus työpaikkaan Ranskassa, mistä myös A parhaillaan etsii töitä. Lapsia ei toistaiseksi ole, mutta A omistaa Suomessa asunto-osakkeet ja B:llä on Saksassa perintönä saatu omakotitalo. - Nyt puolisot ovat epävarmoja varallisuusasioistaan ja haluavat selvitystä siitä, minkä maan lakia heidän aviovarallisuussuhteeseensa sovelletaan samaten kuin siitä, voivatko he ehkä jotenkin sopia asiasta tai varmistaa, ettei maasta toiseen muuttaminen jatkossa aiheuta yllätyksiä. Tässä tarkoituksessa he kääntyvät Suomessa hiihtolomalla ollessaan A:n serkun, oikeustieteen ylioppilas X:n puoleen. - Miten X kartoittaa tilannetta A:lle ja B:lle?
3. Testamentin todistajan esteettömyys? (Aarnio-Kangas)
4. A oli 25.11.1992 allekirjoittamassaan testamentissa määrännyt kaiken omaisuutensa täydellä omistusoikeudella B:lle. A kuoli 20.6.2009. B antoi testamentin tiedoksi A:n oikeudenomistajille 17.7.2009.
A:n oikeudenomistajat ilmoittivat eilen 16.2.2010 B:lle, että he aikovat nostaa testamentin moitekanteen ja vaatia testamentin julistamista pätemättömäksi, sillä testamenttia rasitti muotovirhe. He olivat juuri saaneet tietää, että testamentin todistajat eivät olleet yhtä aikaa läsnä A:n allekirjoittaessa testamentin.
Nyt B tulee kysymään sinulta, mitä testamentin moitekanne oikein tarkoittaa ja miten hänen olisi A:n oikeudenomistajien kanteennostoaikeisiin reagoitava. Anna B:lle perusteltu vastaus
16.12.2009
1. A:n ja B:n viisitoista vuotta kestänyt lapseton avioliitto on päättymässä eroon. Avioehtosopimusta tai muullakaan perusteella avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei kummallakaan ole. Erilleen puolisot ovat käytännössä muuttaneet jo kesällä 2008, mutta avioero on tullut vireille A:n hakemuksesta vasta heinäkuussa 2009. Kun omaisuuskysymyksistä ei ole päästy minkäänlaiseen järkevään keskusteluun, käräjäoikeus on samaten A:n hakemuksesta määrännyt ositusta toimittamaan pesänjakajan. Kun B:llä ei ollut huomauttamista jakajaksi määrätyn asianajaja X:n henkilöstä eikä asiaan muutenkaan, määräys saavutti lainvoiman lokakuun lopulla 2009 ja X kutsui tuolloin puolisot ensimmäiseen osituskokoukseen. Kokouksessa ilmeni seuraavaa:
A vaati osituksessa asianmukaisesti huomioon otettavaksi, että B oli juuri ennen avioeroasian vireille tuloa eli huhtikuussa 2009 luopunut perinnöstään helmikuussa 2009 kuolleen isänsä jälkeen. A katsoi, että tämä loukkasi hänen oikeuksiaan ja vaati siitä "lain takaamaa hyvitystä". Lisäksi A totesi, että B:n osituskokoukseen tuomat pankkitilien saldot näyttivät kokonaan muuta kuin miltä ne olivat näyttäneet vielä eron vireille tullessa heinäkuussa, jolloin A oli sattumalta viimeisiä tavaroitaan entisestä yhteisestä kodista hakiessaan nähnyt B:n tiliotteet pöydällä, ja niiden silloiset, huomattavasti ilmoitettuja suuremmat saldot. B oli todennut tähän, että hänellä oli ollut kesän jälkeen "menoja", eikä A:lle kuulunut nuuskia hänen pankkiasioitaan.
Omasta puolestaan B ilmoitti, että hän oli avioliiton aikana jatkuvasti maksanut puolisoiden juoksevia ruoka- ja muita arkielämän menoja A:ta enemmän, kun taas A oli sekä käyttänyt omia varojaan henkilökohtaiseen huvielämään että suorastaan hävittänyt niitä muun muassa pelaamalla jatkuvasti nettipokeria ja totoa, kumpiakin huomattavalla tappiolla. Tätä oli tapahtunut jatkuvasti jo vuosikaudet ennen eron vireilletuloa. A vaati nämä toimet asianmukaisesti huomioitavaksi osituksessa.
Osapuolet kiistivät toistensa vaatimukset ja väitteet.
Analysoi avioliittolain pohjalta, voisivatko ja millä perusteilla puolisot ylipäänsä saada korvausta väitetyistä toimista ja menettelyistä, ja onko jotakin eroa sillä, missä vaiheessa eroprosessia eri asiat ovat tapahtuneet.
2. Puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki ja siitä määrääminen (Mikkola)
*****************************
3. A oli 30.9.2002 eli 80-vuotissyntymäpäivänään allekirjoittanut testamentin, jonka mukaan hänen omaisuutensa oli menevä hänen kuolemansa jälkeen täydellä omistusoikeudella kahdelle sisarensa tyttärelle B:lle ja C:lle.
Vuoden 2009 keväällä A:n edesmenneen veljen pojanpoika D kääntyi pankkilakimies X:n puoleen ja pyysi tätä laatimaan testamentin, jonka mukaan D saa kaiken A:n omaisuuden. X toimi D:ltä saamien ohjeiden mukaisesti. 12.5.2009 D, pankkilakimies X sekä pankkivirkailija P menivät A:n asunnolle. Pankkilakimies X esitti testamentin A:lle ja kysyi, ymmärsikö A, että kyseessä on testamentti. A:n nyökättyä myöntävästi, pankkilakimies X pyysi A:ta allekirjoittamaan testamentin. A:n allekirjoituksen jälkeen X ja P todistivat allekirjoituksen oikeaksi. A kuoli 16.10.2009.
A:n sisaren tyttäret B ja C ottavat sinuun yhteyttä ja kysyvät, onko A:n D:n hyväksi tekemä testamentti pätevät. Heidän mukaansa A ei ole enää moneen vuoteen kyennyt itsenäisesti hoitamaan asioitaan, vaan he, B ja C ovat aina vuorotellen olleet A:n apuna erilaisissa virasto-, pankki- yms. asioissa. B ja C tietävät, että A oli joitakin vuosia sitten terveyskeskuksen vuodeosastolla tutkittavana huonon muistinsa vuoksi. Kotiin palattuaan A oli näyttänyt lääkärinlausuntoa, jossa todettiin jotakin dementiasta. Lausunnon tarkkaa sisältöä B ja C eivät osaa kertoa.
Miten neuvoisit B:tä ja C:tä toimimaan tässä asiassa. Perusteltu vastaus.
4. Kolmannen henkilön hoitoa koskevat määräykset testamentissa. (Aarnio-Kangas)
19.2.2009
1. Jos kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvien lainvalintasääntöjen nojalla Suomalaisessa
tuomioistuimessa tulee sovellettavaksi vieraan valtion laki, on ulkomaan oikeus selvitettävä
tarpeellisessa laajuudessa. Kenen vastuulla ulkomaan oikeuden selvittäminen Suomessa on ja
millä tavalla se on selvitettävä? (Mikkola)
2. Edunvalvojan päämiehensä henkilöä koskevasta yleisestä huolenpitovelvollisuudesta
säädetään holhoustoimilain 42 §:ssä. Mitä huolenpitovelvollisuudella laissa tarkoitetaan ja missä määrin edunvalvoja on siitä vastuussa? (Mäki-Petäjä-Leinonen)
3. Testamenttausvallan delegointikielto? (Saarenpää)
4. Kerro tulkintaongelmista, joita avioliittolain (234/1929) 35.3 §:n mukainen niin sanottu kolmas omaisuuslaji aiheuttaa aviovarallisuusjärjestelmässä. (Saarenpää)
